Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2023

Abstract

Suomen talous supistuu tänä vuonna Epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä ja sen vaikutuksista Suomeen on edelleen hyvin suuri. Inflaatiota pitävät Suomessa yllä erityisesti asumiskustannusten sekä elintarvikkeiden nopeana jatkuvat hinnannousut. Inflaatiopaineiden aleneminen loppuvuodesta ja palkkojen nousu tukevat kuitenkin kuluttajien ostovoiman elpymistä. Suomen talouden arvioidaan supistuvan 0–0,5 prosenttia vuonna 2023. Kustannuspaineet nostivat ruoan hintaa vielä alkuvuodesta 2023 Vuonna 2022 ruoan hintaan kohdistui poikkeuksellista nousupainetta, kun ruoan tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten hinnat nousivat merkittävästi. Ruoan hinta nousi vuonna 2022 ennakoidusti keskimäärin 10,5 prosenttia, mutta yksittäisten elintarvikkeiden hintakehityksessä oli merkittäviä eroja. Hinnat jatkoivat reipasta nousuaan vielä alkuvuonna 2023 kustannuspaineiden tullessa viiveellä elintarvikkeiden hintoihin. Hinnannousun ennakoidaan hiipuvan vuoden 2023 kuluessa. Kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden vienti ja tuonti kasvoivat lähes neljänneksellä Vuonna 2022 koko maailman ja myös Suomen ulkomaankaupassa koettiin poikkeuksellinen arvomääräinen muutos, mikä johtui maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jyrkästä hinnannoususta. Eläin- ja kasviperäisten tuotteiden viennin arvo ylsi 2 199 milj. euroon, mikä oli 23 % edellisvuotta enemmän. Viime vuonna eläin- ja kasviperäisiä tuotteita tuotiin Suomeen 6 817 milj. euron arvosta, runsaat 23 % enemmän kuin edellisvuonna. Kauppatase pysyi edellisvuosien tapaan alijäämäisenä. Maatalouspolitiikan uusi kausi edellyttää enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia EU:n maatalouspolitiikan uusi kausi alkoi vuoden 2023 alussa. Monet edelliskauden toimenpiteistä ovat mukana edelleen, mutta aiemman tukitason saavuttaminen vaatii viljelijöiltä nykyistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia. Täysin uutena kokonaisuutena mukaan tulee suorien tukien ekojärjestelmät, jotka ovat viljelijöille vuosittain valittavia vapaaehtoisia toimia. Myös vanha tuttu ympäristökorvausjärjestelmä, jossa viljelijät sitoutuvat maatalouden ympäristökuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin useammaksi vuodeksi, säilyy osana politiikan kokonaisuutta. Viljamarkkinat vakiintuneet Viljamarkkinat ovat vakiintuneet vuoden 2022 hyvän sadon myötä. Kevään 2022 niukkuuden jälkeen Suomessa on vahvistettu leipäviljojen varmuusvarastoja. Vuodeksi 2023 odotetaan alustavien kylvöalatietojen ja ennusteiden valossa edellisvuotta pienempää viljasatoa, noin 3,2 mrd. kiloa, mutta todellinen volyymi voi kasvuolosuhteiden johdosta poiketa yli 10 % kumpaankin suuntaan. Öljy- ja valkuaiskasvien viljely lisääntyi Vuonna 2022 sekä öljykasvien että valkuaiskasvien tuotantovolyymit nousivat kasvaneiden pinta-alojen ja hyvien keskisatojen ansiosta. Täydennysvalkuaisten omavaraisuus kohosi edellisvuosien tasosta tuntuvasti, yltäen lähes 27 %:iin. Vuoden 2023 sadot jäänevät kuitenkin normaalisääoloissa edellisvuoden tasoista, mikä palauttaisi omavaraisuusasteen kuluvana vuonna jälleen alemmalle tasolle. Sekä lihan kulutus että tuotanto laskussa Kustannusten nousu ja sen myötä kohonneet tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat saaneet aikaan näkyviä muutoksia Suomen lihamarkkinoilla. Sekä lihan kulutus että tuotanto vähentyivät vuonna 2022 ja molempien ennustetaan supistuvan edelleen myös vuonna 2023. Hintojen nousun myötä kulutusrakenteen painopiste on siirtymässä edullisempiin tuoteryhmiin. Kulutuksessa suurin lasku koettiin vuonna 2022 naudanlihassa ja tuotannossa taas sianlihassa. Muutosten seurauksena naudanlihan omavaraisuusaste kohoaa ja sianlihan heikkenee. Lihatilojen taloudellinen tilanne on parantunut, mutta tilojen väliset erot ovat kasvaneet. Maidontuotannon taloustilanne heilahteli Maitosektorille vuosi 2022 oli taloudellisesti hyvin poikkeuksellinen. Edellisvuonna alkanut kustannuskriisi jatkui, mutta vuoden alussa alkanut tuottajahintojen voimakas nousu sai lopulta katetuottojen syöksyn taittumaan. Vuoden lopussa etenkin rehukustannusten tasaantuminen kohtuullisen hyvän viljasadon turvin mahdollisti maidon katetuoton toipumisen edellisvuosien keskimääräiselle tasolle. Euroopassa maidon tuottajahinnat ovat kuitenkin jo kääntyneet korkeimmilta tasoilta laskuun ja vuonna 2023 myös Suomessa tullaan palaamaan lähemmäs viime vuosien tilannetta. Kananmunien tuottajahinta nousi lähes 28 %, luomumyynti laski Vuonna 2022 kananmunia kulutettiin 5,3 % ja tuotettiin 1,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2023 kulutuksen ja tuotannon ennustetaan pysyvän likimain samalla tasolla. Kananmunien kuluttajahinnat nousivat viime vuonna, ollen keskimäärin peräti neljänneksen (25 %) korkeampia verrattuna edellisvuoteen. Kananmunien tuottajahinta nousi 28 %. Luomumunien, joiden markkinaosuus oli arvolla mitattuna 16 % kulutuksesta, myynnissä koettiin merkittävä lasku. Puutarhatuotanto keskittyy voimakkaasti Viime vuosien aikana puutarhayritysten lukumäärä on vähentynyt, vaikka tuotanto on pysynyt entisellään tai jopa kasvanut. Samalla tuotannon keskittyminen tietyille alueille ja isoille tiloille on kiihtynyt. Investointitukien vaikutus on ollut merkittävä erityisesti kasvihuonetuotannossa. Kasvutunneleiden rantautumisen myötä suomalainen marjantuotanto on muuttunut erityisen voimakkaasti vajaassa kymmenessä vuodessa. Tähän aiheeseen syvennytään tarkemmin erityisteemassa ”Muuttuva marjantuotanto”. Viljelijöiden ikääntyminen vaikuttaa maatalouden kehitykseen Maatilojen määrä vähenee ja keskimääräinen tilakoko kasvaa edelleen. Vuonna 2022 tiloja oli yhteensä 43 611 ja keskimääräinen tilakoko 52 hehtaaria. Sukupolvenvaihdosten vähentyessä viljelijöiden keski-ikä nousee ja entistä suurempi osa tiloista on eläkeikäisten viljelijöiden hallussa. Vuonna 2022 viljelijöiden keski-ikä oli 54 vuotta ja noin viidesosa viljelijöistä oli yli 65-vuotiaita. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkeiän saavuttaa kolmasosa maamme viljelijöistä. Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan myös maatalouden kehitykseen lähivuosina. Hintavaihtelut vaikuttivat tilojen talouteen Vuoden 2022 hintaturbulenssi vaikutti näkyvästi maatilojen talouteen. Maatalouden kannattavuus oli ennusteen mukaan vuonna 2022 lähes yhtä heikkoa kuin vuotta aikaisemmin. Maatilojen kustannukset kohosivat ensin voimakkaasti ja tuottajahinnat kohosivat niihin nähden vasta viiveellä. Kustannuspaine näkyi erityisesti kotieläintalouden heikkona kannattavuutena. Viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn kannattavuus kohentui vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Erityisteemat luotaavat maatalousalan muutospolkuja Tämän katsauksen erityisteemoissa tarkastellaan marjanviljelyn uudistumisen lisäksi maatilojen erilaisia tilatason kehittämisvaihtoehtoja toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi. Myös liikkeenjohto-osaamisen ja suunnittelun tärkeyttä tilatasolla sekä menestyvien maatilojen tunnusmerkkejä analysoidaan. Lisäksi käsitellään maataloudessa kerättävän datan arvoa ja merkitystä ruokaketjussa. Maatalousyrittäjän toimintamallin ennakoidaan perustuvan vuoteen 2030 mennessä yhä enemmän tuotannon ohella myös tuotannosta syntyvään dataan ja sen hallintaan.