Ilveskanta Suomessa 2023
Valtonen, Mia; Herrero, Annika; Mäntyniemi, Samu; Helle, Inari; Holmala, Katja (2023)
Valtonen, Mia
Herrero, Annika
Mäntyniemi, Samu
Helle, Inari
Holmala, Katja
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
55/2023
Sivut
29 s.
Luonnonvarakeskus
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-712-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-712-9
Tiivistelmä
Kanta-arvion 2023 perusteella Suomen ilveskanta on kasvanut arviolta 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ennen metsästyskautta 2023/2024 Suomessa arvioidaan olevan 2390–2575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2022 arvioidaan havaitun noin 438–468 pentuetta, mikä on noin 38 pentuetta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2023 syntyneistä pennuista.
Pääosassa maata ilveskanta on kasvanut. Ilveskanta on kasvanut selvästi Suomen riistakeskuksen alueista Rannikko-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa Lappia. Pentueiden määrä on edelliseen vuoteen verrattuna pienentynyt ainoastaan Etelä-Hämeessä. Muualla maassa kanta on pysynyt ennallaan tai kasvanut maltillisesti.
Nyt havaittu kasvu on seurausta maltillisesta metsästysverotustasosta. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut tiedossa olevia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ilveskannan aikaisemman laskusuunnan merkittävimpänä syynä on ollut metsästyskuolleisuus.
Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2022–28.2.2023 kirjaamien pentuehavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon erillisten pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~5 700 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on ~45 % enemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2021–2022. Tämä johtunee suuremmasta ilveskannasta, havainnointiaktiivisuuden kasvusta sekä viime talven koko maan erinomaisesta lumitilanteesta, joka auttoi jälkien havainnoinnissa
Tänä vuonna ilveskannan ennustamisessa otettiin käyttöön uudistettu, ikärakenteinen populaatiomalli, joka kykenee kuvaamaan ilvespopulaation vaihtelua entistä tarkemmin. Uusi malli huomioi viiveen, jolla metsästysverotus näkyy ilveskannan kehityksen suunnassa.
Mallin avulla voidaan arvioida pentueiden ja eri ikäisten ilvesten sekä menneitä että tulevia määriä. Mallin tulosten mukaan ilvespopulaatio pysyisi vakaana noin 13 % verotusosuudella, mikä tarkoittaisi noin 410 ilveksen kokonaissaalista metsästyskaudella 2023–2024. Verotusosuudella 22 % kanta kääntyisi noin 10 % vuosittaiseen laskuun ja 5 % verotusosuudella kannan voisi odottaa kasvavan 10 % vuosittain.
Pääosassa maata ilveskanta on kasvanut. Ilveskanta on kasvanut selvästi Suomen riistakeskuksen alueista Rannikko-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa Lappia. Pentueiden määrä on edelliseen vuoteen verrattuna pienentynyt ainoastaan Etelä-Hämeessä. Muualla maassa kanta on pysynyt ennallaan tai kasvanut maltillisesti.
Nyt havaittu kasvu on seurausta maltillisesta metsästysverotustasosta. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut tiedossa olevia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ilveskannan aikaisemman laskusuunnan merkittävimpänä syynä on ollut metsästyskuolleisuus.
Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2022–28.2.2023 kirjaamien pentuehavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon erillisten pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~5 700 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on ~45 % enemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2021–2022. Tämä johtunee suuremmasta ilveskannasta, havainnointiaktiivisuuden kasvusta sekä viime talven koko maan erinomaisesta lumitilanteesta, joka auttoi jälkien havainnoinnissa
Tänä vuonna ilveskannan ennustamisessa otettiin käyttöön uudistettu, ikärakenteinen populaatiomalli, joka kykenee kuvaamaan ilvespopulaation vaihtelua entistä tarkemmin. Uusi malli huomioi viiveen, jolla metsästysverotus näkyy ilveskannan kehityksen suunnassa.
Mallin avulla voidaan arvioida pentueiden ja eri ikäisten ilvesten sekä menneitä että tulevia määriä. Mallin tulosten mukaan ilvespopulaatio pysyisi vakaana noin 13 % verotusosuudella, mikä tarkoittaisi noin 410 ilveksen kokonaissaalista metsästyskaudella 2023–2024. Verotusosuudella 22 % kanta kääntyisi noin 10 % vuosittaiseen laskuun ja 5 % verotusosuudella kannan voisi odottaa kasvavan 10 % vuosittain.
Collections
- Julkaisut [86145]