Kutuharjun koeporotarhan kehittäminen – Tutkimustietoa tulevaisuudessakin elinkeinolle

Abstract

Raportti sisältää Kutuharjun koeporotarhan kehittäminen – Tutkimustietoa tulevaisuudessakin elinkeinolle -hankkeessa tehdyn Kutuharjun koeporotarhan tutkimusympäristön ja -infrastruktuurin nykytilan selvityksen ja koetoimintaan liittyvän tarvekartoituksen sekä niiden pohjalta laaditun kehittämissuunnitelman. Paliskuntain yhdistyksen omistama Kutuharjun koeporotarha Inarissa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen porontutkimuksen tutkimusinfrastruktuuri, joka mahdollistaa monipuolisen kokeellisen tutkimuksen poroilla niin kontrolloiduissa tarhaolosuhteissa kuin myös laajemmilla luonnonlaidunalueilla. Koeporotokan koko on noin 170–200 poroa ja koeporotarha on kooltaan noin 44 km2. Ainutlaatuisesta koeporotokasta on kerätty yli 50 vuotta pitkäaikaista aineistoa. Kokeellista tutkimusta Kutuharjussa on tehty yli 30 vuotta Luken ja sen edeltäjän Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Jatkossa Luken ja Paliskuntain yhdistyksen yhteisenä tavoitteena on kehittää tutkimustoimintaa palvelemaan erityisesti käytännön poronhoidon tietotarpeita. Poronhoitoon ja porotalouteen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen ja monipuolistaminen on erityisen tärkeää alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä vaatii uudenlaista vuorovaikutusta ja entistä enemmän yhteistyötä tutkimuksen, poroelinkeinon ja hallinnon välillä. Yhteistyössä tehtävää tutkimusta on tarpeen suunnata erityisesti niihin käytännön ongelmiin ja kysymyksiin, joihin tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta, unohtamatta kuitenkaan tutkimusaiheita, joissa tarvitaan nopeammin tuotettavaa tietoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksenä on mm. nykyaikaiset tiedonkeruuvälineet ja laitteet sekä tutkimusinfrastruktuuripalveluiden helppo saavutettavuus. Kutuharjun koeporotarhalla tutkimustoiminnan haasteena on vanhentunut ja osin huonokuntoinen tutkimusinfrastruktuuri, joka ei kaikelta osin enää palvele nykyisiä tutkimustarpeita eikä mahdollista tutkimustoiminnan laajentamista. Erityisesti porojen punnitus- ja näytteenottotilat, näytteiden esikäsittelytilat, ruokintakatokset ja -aitaukset sekä muut kokeiden suorittamiseen ja aineiston keruuseen tarvittavat laitteet ja välineet ovat valtaosin vanhentuneita. Erityisesti teknologiset uudistukset, kuten liikuteltava näytteenottotila, uudentyyppinen porojen käsittelypilttuu, porojen sähköiseen korvamerkkiin perustuva tunnistaminen ja yksilöllistä rehunsyöntiä mittaavat ruokintalaitteet tarjoaisivat uusia mahdollisuuksia tutkimuksen toteutukseen. Tehdyn suunnitelman avulla Kutuharjun koeporotarhaa voitaisiin kehittää tulevaisuuden porontutkimuksen tarpeisiin, jolloin se mahdollistaisi paremmin laaja-alaisen ja poroelinkeinoa hyödyttävän tutkimuksen toteuttamisen. Kehittämällä tutkimusinfrastruktuureita ja niiden tuottamia palveluita voidaan laajentaa ja lisätä niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin tutkimusmahdollisuuksia ja mahdollistaa entistä paremmin tutkimusinfrastruktuureille tarkoitettujen rahoituslähteiden hyödyntäminen.