Suomen metsien hakkuumahdollisuudet vuosina 2016–2045 valtakunnan metsien 12. inventointiin perustuen
Hirvelä, Hannu; Härkönen, Kari; Salminen, Olli; Eyvindson, Kyle; Lempinen, Reetta (2023)
Hirvelä, Hannu
Härkönen, Kari
Salminen, Olli
Eyvindson, Kyle
Lempinen, Reetta
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
21/2023
Sivut
62 s.
Luonnonvarakeskus
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-634-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-634-4
Tiivistelmä
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin vuosina 2014–2018 mitatun maastoaineiston perusteella laskettu hakkuumahto eli metsänhoidon suosituksia noudattaen puuntuotannon metsämaalla hakattavissa olevan tukki- ja kuitupuun mitat täyttävän runkopuun vuotuinen määrä oli keskimäärin 138,9 milj. m3/v inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2016–2025. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio oli maakunnittaisista kestävyysrajoitteista johtuen keskimäärin 80,5 milj. m3/v runkopuuta vastaavalla kaudella. Arviota rajoitti erityisesti ainespuun hakkuukertymän kausittaiset tasaisuusvaatimukset ja Etelä-Suomen maakuntien alueilla lisäksi nettotulojen kausittaiset tasaisuusvaatimukset. Turvemaiden osuus ainespuukertymästä oli keskimäärin 22 % kaudella 2016–2025. 30 vuoden tarkastelujaksolla 2016–2045 suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio oli keskimäärin 86,3 milj. m3/v, ja hakkuumahdollisuudet lisääntyivät laskelman aikana suhteellisesti eniten Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Lapin maakuntien alueilla.
Vuosina 2016–2018 tilastoitu runkopuun hakkuukertymä Suomessa oli keskimäärin 91 % suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän arviosta kaudella 2016–2025 ja 85 % tarkastelujaksolla 2016–2045. Maakunnittain oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua, sillä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla vuosina 2016–2018 tilastoitu runkopuun hakkuukertymätaso ylitti suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän 30 vuoden tarkastelujakson keskimääräisen arvion.
Suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion mukainen runkopuun kokonaispoistuma oli keskimäärin 87 % runkopuun kasvuarviosta kaudella 2016–2025 ja 93 % tarkastelujaksolla 2016–2045 koko metsä- ja kitumaalla. Laskelma oli puuston runkotilavuutta lisäävä lukuun ottamatta Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueita. Koko Suomessa runkotilavuuden arvioitiin lisääntyvän 30 vuoden tarkastelujaksolla 2 691 milj. m3:iin (+9 %).
Laskelmissa sovelletut oletukset mm. laskentakorkokannasta, kasvuntasosta ja ainespuuhakkuiden hukkapuusta vaikuttivat huomattavasti laadittuihin hakkuumahdollisuusarvioihin. Laskelmien tuloksena saatujen hakkuukertymätasojen lisäksi laskelmaoletukset vaikuttivat myös mm. kasvatus- ja uudistushakkuiden suhteelliseen edullisuuteen ja siten laskelmissa valittujen hakkuiden rakenteeseen.
Vuosina 2016–2018 tilastoitu runkopuun hakkuukertymä Suomessa oli keskimäärin 91 % suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän arviosta kaudella 2016–2025 ja 85 % tarkastelujaksolla 2016–2045. Maakunnittain oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua, sillä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla vuosina 2016–2018 tilastoitu runkopuun hakkuukertymätaso ylitti suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän 30 vuoden tarkastelujakson keskimääräisen arvion.
Suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion mukainen runkopuun kokonaispoistuma oli keskimäärin 87 % runkopuun kasvuarviosta kaudella 2016–2025 ja 93 % tarkastelujaksolla 2016–2045 koko metsä- ja kitumaalla. Laskelma oli puuston runkotilavuutta lisäävä lukuun ottamatta Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueita. Koko Suomessa runkotilavuuden arvioitiin lisääntyvän 30 vuoden tarkastelujaksolla 2 691 milj. m3:iin (+9 %).
Laskelmissa sovelletut oletukset mm. laskentakorkokannasta, kasvuntasosta ja ainespuuhakkuiden hukkapuusta vaikuttivat huomattavasti laadittuihin hakkuumahdollisuusarvioihin. Laskelmien tuloksena saatujen hakkuukertymätasojen lisäksi laskelmaoletukset vaikuttivat myös mm. kasvatus- ja uudistushakkuiden suhteelliseen edullisuuteen ja siten laskelmissa valittujen hakkuiden rakenteeseen.
Collections
- Julkaisut [86770]