Tuottajien näkökulmia palkokasvin viljelyyn Suomessa
Korhonen, Kirsi; Mäki, Maarit; Muilu, Toivo (2023)
Korhonen, Kirsi
Mäki, Maarit
Muilu, Toivo
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
18/2023
Sivut
34 s.
Luonnonvarakeskus
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-628-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-628-3
Tiivistelmä
Palkokasvit ovat viime vuosina olleet keskeisessä osassa ruokajärjestelmän kestävyyteen, ruokavalion terveellisyyteen ja huoltovarmuuteen liittyvässä keskustelussa Suomessa. Vilja-alan yhteistyöryhmä asetti vuonna 2018 tavoitteeksi palkokasvien viljelyalan viisinkertaistumisen 5–10 vuoden aikana. Palkokasvien haasteena on kuitenkin pidetty niiden heikkoa kilpailukykyä muihin viljoihin nähden. Tutkimme osana Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa Leg4Life-hanketta (Legumes for Sustainable Food System and Healthy Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä, 2019–2025), mitä Suomessa menestyvistä palkokasveista (herne, härkäpapu, lupiinit ja apilat) ajatellaan tuottajien keskuudessa.
Tuottajien näkemyksiä palkokasvituotannon potentiaalista selvitettiin sähköisellä kyselytutkimuksella, joka toteutettiin helmikuussa 2021. Tuottajien yhteystiedot tilattiin Ruokavirastolta, ja otannassa painotettiin palkokasvien tai valkuaispitoisten erikoiskasvien viljelijöitä suhteessa muihin tiloihin. Vastaajajoukko (n=2 085) edusti suomalaisia maaseutuyrityksiä niiden alueellisen jakauman ja viljelijöiden iän mukaan.
Noin 63 % vastaajista kertoi tuottavansa vastaushetkellä palkokasveja, oli aloittamassa palkokasvituotannon tai oli kiinnostunut aloittamaan/aloittamaan uudelleen palkokasvituotannon. Kiinnostavimpina palkokasveina pidettiin hernettä, härkäpapua ja apilaa. Jakelukanavista rehuvalmistajat kiinnostivat selkeästi eniten. Palkokasvien tuotannossa askarruttivat erityisesti palkokasvien viljelyvarmuus ja epävarmuus kannattavuudesta, ja peräti 63 %:lla vastaajista oli ollut ongelmia palkokasvituotannossa. Tuottajien tietotarpeet liittyivät pääosin viljelyn perusasioihin, kuten viljelykiertoon, kasvinsuojeluun ja viljelytekniikkaan, lajikkeisiin, viljelyvarmuuteen, maalajeihin, markkinointiin ja jatkojalostukseen.
Kotimaisuuden ja paikallisen tuotannon arvostuksen lisääntyminen on yksi osa ruokajärjestelmän muutosta, joka näkyi myös tuottajien vastauksissa. Noin 75 % piti palkokasvien tuottamista tärkeänä Suomessa ja noin 65 % omassa maakunnassa. Palkokasvituotannossa nähty potentiaali heijastui myös mm. tuottajien myönteisissä näkemyksissä siitä, että palkokasvien viljely olisi hyvä tapa lisätä kotimaista ruokaturvaa, palkokasvipohjaiset elintarvikkeet olisivat Suomelle hyvä vientituote, ja että palkokasvituotannosta voisi muodostua uusi tulonlähde maaseudulle.
Kotimainen palkokasvien viljely on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja ala on muutenkin myötätuulessa. Kyselymme perusteella kotimaisen palkokasvituotannon kehittämiselle on vahva tuki ruokaketjun alkupäässä.
Tuottajien näkemyksiä palkokasvituotannon potentiaalista selvitettiin sähköisellä kyselytutkimuksella, joka toteutettiin helmikuussa 2021. Tuottajien yhteystiedot tilattiin Ruokavirastolta, ja otannassa painotettiin palkokasvien tai valkuaispitoisten erikoiskasvien viljelijöitä suhteessa muihin tiloihin. Vastaajajoukko (n=2 085) edusti suomalaisia maaseutuyrityksiä niiden alueellisen jakauman ja viljelijöiden iän mukaan.
Noin 63 % vastaajista kertoi tuottavansa vastaushetkellä palkokasveja, oli aloittamassa palkokasvituotannon tai oli kiinnostunut aloittamaan/aloittamaan uudelleen palkokasvituotannon. Kiinnostavimpina palkokasveina pidettiin hernettä, härkäpapua ja apilaa. Jakelukanavista rehuvalmistajat kiinnostivat selkeästi eniten. Palkokasvien tuotannossa askarruttivat erityisesti palkokasvien viljelyvarmuus ja epävarmuus kannattavuudesta, ja peräti 63 %:lla vastaajista oli ollut ongelmia palkokasvituotannossa. Tuottajien tietotarpeet liittyivät pääosin viljelyn perusasioihin, kuten viljelykiertoon, kasvinsuojeluun ja viljelytekniikkaan, lajikkeisiin, viljelyvarmuuteen, maalajeihin, markkinointiin ja jatkojalostukseen.
Kotimaisuuden ja paikallisen tuotannon arvostuksen lisääntyminen on yksi osa ruokajärjestelmän muutosta, joka näkyi myös tuottajien vastauksissa. Noin 75 % piti palkokasvien tuottamista tärkeänä Suomessa ja noin 65 % omassa maakunnassa. Palkokasvituotannossa nähty potentiaali heijastui myös mm. tuottajien myönteisissä näkemyksissä siitä, että palkokasvien viljely olisi hyvä tapa lisätä kotimaista ruokaturvaa, palkokasvipohjaiset elintarvikkeet olisivat Suomelle hyvä vientituote, ja että palkokasvituotannosta voisi muodostua uusi tulonlähde maaseudulle.
Kotimainen palkokasvien viljely on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja ala on muutenkin myötätuulessa. Kyselymme perusteella kotimaisen palkokasvituotannon kehittämiselle on vahva tuki ruokaketjun alkupäässä.
Collections
- Julkaisut [84948]