Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaohjelman 2014–2020 loppuarviointi

Abstract

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelma 2014–2020 on neljäs kalatalouden rakenneohjelma Suomen EU-jäsenyyden aikana. EMKR:n toimintaohjelman arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran jatkuvan arvioinnin ja ennakoinnin periaatteella. Luonnonvarakeskuksen (Luke) monialainen arviointitiimi toteutti arvioinnin. Arviointiryhmä koosti koko rahastokauden ajan kalatalousalan ja sidosryhmien käyttöön ajankohtaista tietoa kalatalouden toimintaympäristön ja toimialojen kehityksestä sekä kalatalous- ja ympäristöpolitiikan vaikutuksista. Arvioinnin ja ennakoinnin tuloksia hyödynnettiin toimintaohjelman toimien suuntaamisessa ja uuden ohjelmakauden valmistelussa. Loppuarvioinnissa arvioitiin toimintaohjelman strategisten päämäärien ja kalastukseen, vesiviljelyyn, kalanjalostukseen ja kalataloushallintoon liittyneiden tavoitteiden toteutumista. Toimintaohjelman strategisia päämääriä olivat kalatalouden kilpailukyky, uudistuminen, kestävyys ja tehokas hallinto. Keskeisimpiä arvioitavia tavoitteita olivat vesiviljelyn kasvun aikaansaaminen, kalastetun kalan arvon lisääminen, kotimaisen kalankäytön edistäminen jalostusteollisuudessa, kalatalouden kestävyyden parantaminen ja hallinnon toiminnan parantaminen. Toimintaohjelman mukaan kilpailukykyisen kalatalous saavutetaan kehittämällä toimintaympäristöä siten, että se kannustaa kalatalousalaa kestävään kasvuun ja houkuttelee uusia yrittäjiä ja pääomia alalle. Rahoituskauden aikana kalatalouteen on sijoitettu merkittävä määrä uutta pääomaa erityisesti vesiviljelyn ja jalostukseen investointeihin. Vesiviljelyyn on syntynyt uutta kapasiteettia, mutta sitä ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Investointien tuotto ei ole kaikin osin ollut vielä odotusten mukainen. Tavoitteena oli kehittää alkutuotannon säätelyä kannustavammaksi. Kalastuksen toimijakohtaiset kiintiöt ovat helpottaneet troolikalastuksen suunnittelua, mutta vesiviljelyn lupaprosessit ovat edelleen pitkiä ja vaikeasti ennakoitavia. Kalatalouden innovaatio-ohjelmat ovat vauhdittaneet kalatalouden uudistumista, mutta innovointia ja tuotekehitystä voidaan vielä jatkossa tehostaa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä tiivistämällä. Kalatalouden kestävyys on ollut toimintaohjelman poikkileikkaava teema, joka on otettu huomioon muun muassa investointien ja hankkeiden valintakriteereissä sekä tutkimus- ja kehittämispanosten suuntaamisessa. Kalatalouden hallinnon tehokkuus on parantunut hallinnon työnjakoa selkeyttämällä. Hallinnon palveluhenkisyyttä ja yhteistyökykyä pidetään hyvänä ja maksatukset ja varojenkäytön valvonta toimivat sujuvasti. Loppuraportissa suositellaan muun muassa jatkuvan arvioinnin ja ennakoinnin sekä innovaatio-ohjelmien jatkamista, strategisesti tärkeiden investointien järjestelmällisempää seurantaa, entistä pitkäjänteisempää tavoitteiden asetantaa, eri hallinnonalojen ratkaisukeskeisempää yhteistyötä, kala-alan tuotekehityksen ja ulkoisen viestinnän tehostamista sekä panostamista kala-alan koulutukseen.