Turvepeltojen kosteikko- ohjelma : Ehdotus kosteikkoviljelyyn varatun rahoituksen käytöstä vuosina 2023–2025
Lång, Kristiina; Hakola, Santtu; Iho, Antti; Kekkonen, Hanna; Miettinen, Antti; Niskanen, Olli; Ojanen, Hannu; Wejberg, Henrik (2023)
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
12/2023
Sivut
43 s.
Luonnonvarakeskus
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-616-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-616-0
Tiivistelmä
Turvepelloilla toteutettaviin kosteikkojen ja kosteikkoviljelyn kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyviin avustuksiin on valtion talousarviossa osoitettu 30 miljoonan euron määräraha vuosille 2023–2025. Rahoituksella pilotoidaan toimintaa, joka muuttaa erityisesti heikkotuottoisten paksuturpeisten turvepeltojen maankäyttöä sellaiseksi, jossa tehokasta ojitusta ei tarvita. Luonnonvarakeskus on tehnyt maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä ehdotuksen rahoituksen käytöstä. Ehdotuksesta käytetään tässä raportissa nimeä ”Maatalouden kosteikko-ohjelma”.
Työssä tarkasteltiin paikkatietoaineistojen avulla erityisesti ruuantuotannon ulkopuolella olevaa turvepeltoalaa, joka hydrologiansa puolesta sopii vettämiseen. Pinta-alaa vettämistoimille on löydettävissä huoltovarmuutta heikentämättä joka puolelta Manner-Suomea.
Koska peltomaan arvo vaihtelee alueittain, tarjouskilpailu arvioitiin kustannustehokkaaksi menetelmäksi rahoituksen käytössä. Työryhmä ehdottaa, että rahoituksesta käytetään 10–20 miljoonaa euroa vuonna 2023 pilotoimalla tarjouskilpailua vähintään yhden ELY-keskuksen alueella, ja jäljelle jäävä rahoitus vuosina 2024–2025 järjestämällä valtakunnan laajuinen tarjouskilpailu.
Tukiehdoista on pyrittävä tekemään mahdollisimman yksinkertaiset ja selkeät. Maanomistajan tulee sitoutua tarjouksen tehdessään siihen, että pohjaveden pinta hänen omistamallaan turvepeltolohkolla nostetaan ja pidetään 0–20 cm maanpinnan alapuolisella tasolla koko sopimuskauden ajan. Sopimuksia tehdään ensisijaisesti alueilla, joilla tämä on vesitalouden kannalta helpointa. Päästövähennyksen pysyvyyden varmistamiseksi sopimuskauden tulisi olla 10–20 vuotta. Työryhmä ehdottaa, että tarjouskilpailuissa valituille alueille teetetään vettämissuunnitelmat ulkopuolisella toimijalla kosteikko-ohjelman varoin ennen sopimuksen solmimista, ja sopimusta ei solmita, jos naapurille aiheutuisi ilmeistä haittaa. Vetettävällä alueella voidaan sallia kosteikkokasvien tuotanto, koska kosteikkoviljelykin vähentää vetetyn alueen kasvihuonekaasupäästöjä.
Käytössä olevalla rahoituksella pystytään nostamaan pohjaveden pintaa noin 6000 turvepeltohehtaarilla vuosina 2023–2025. Tästä seuraavat päästövähennykset olisivat 0,1–0,2 Mt CO2-ekv.
Työssä tarkasteltiin paikkatietoaineistojen avulla erityisesti ruuantuotannon ulkopuolella olevaa turvepeltoalaa, joka hydrologiansa puolesta sopii vettämiseen. Pinta-alaa vettämistoimille on löydettävissä huoltovarmuutta heikentämättä joka puolelta Manner-Suomea.
Koska peltomaan arvo vaihtelee alueittain, tarjouskilpailu arvioitiin kustannustehokkaaksi menetelmäksi rahoituksen käytössä. Työryhmä ehdottaa, että rahoituksesta käytetään 10–20 miljoonaa euroa vuonna 2023 pilotoimalla tarjouskilpailua vähintään yhden ELY-keskuksen alueella, ja jäljelle jäävä rahoitus vuosina 2024–2025 järjestämällä valtakunnan laajuinen tarjouskilpailu.
Tukiehdoista on pyrittävä tekemään mahdollisimman yksinkertaiset ja selkeät. Maanomistajan tulee sitoutua tarjouksen tehdessään siihen, että pohjaveden pinta hänen omistamallaan turvepeltolohkolla nostetaan ja pidetään 0–20 cm maanpinnan alapuolisella tasolla koko sopimuskauden ajan. Sopimuksia tehdään ensisijaisesti alueilla, joilla tämä on vesitalouden kannalta helpointa. Päästövähennyksen pysyvyyden varmistamiseksi sopimuskauden tulisi olla 10–20 vuotta. Työryhmä ehdottaa, että tarjouskilpailuissa valituille alueille teetetään vettämissuunnitelmat ulkopuolisella toimijalla kosteikko-ohjelman varoin ennen sopimuksen solmimista, ja sopimusta ei solmita, jos naapurille aiheutuisi ilmeistä haittaa. Vetettävällä alueella voidaan sallia kosteikkokasvien tuotanto, koska kosteikkoviljelykin vähentää vetetyn alueen kasvihuonekaasupäästöjä.
Käytössä olevalla rahoituksella pystytään nostamaan pohjaveden pintaa noin 6000 turvepeltohehtaarilla vuosina 2023–2025. Tästä seuraavat päästövähennykset olisivat 0,1–0,2 Mt CO2-ekv.
Collections
- Julkaisut [86330]