Tenojoen lohenkalastuskiellon yhteiskunnalliset vaikutukset ja niiden seuranta

Abstract

Tenojoki on Suomen ja Norjan rajajoki, joka muodostaa myös Euroopan unionin pohjoisrajan. Viime vuosina Tenon lohikannat ovat olleet poikkeuksellisen heikkoja, mistä paikalliset toimijat sekä Suomen ja Norjan valtiot ovat yksimielisiä. Kalastus oli vuosisatoja jokirannan saamelaisten perinteinen pääelinkeino, ja vaikka joella ei enää ole ammattikalastajia, lohen ympärivuotinen hyödyntäminen kuuluu edelleen keskeisenä ja tärkeänä osana Tenojoenvarren asukkaiden kulttuuriin, identiteettiin ja elämään. Lisäksi lohella on tärkeä merkitys Utsjoen kunnan elinkeinoelämälle sekä vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden paikallisille perinteille. Nykyinen Suomen ja Norjan välinen sopimus kalastuksesta Tenojen vesistössä solmittiin vuonna 2017. Sopimus mahdollistaa osapuolten reagoimisen lohikantojen tilassa tapahtuviin äkillisiin muutoksiin. Heikoista lohikannoista johtuen lohenkalastus kiellettiin Tenojoen vesistössä 1.5.2021–31.12.2021 välisenä aikana. Tenojoen kalastuksen paikallisesta tärkeydestä johtuen maa- ja metsätalousministeriö pyysi Luonnonvarakeskusta tutkimaan kalastuskiellon yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä raportti tarjoaa yleiskuvan lohen rauhoittamisen aiheuttamista taloudellisista, kulttuurisista, sosiaalisista ja terveydellisistä vaikutuksista. Tutkimus perustuu laadulliseen ja määrälliseen aineistoon. Hankkeen tuottamaa aineistoa ovat haastattelut, työpajoissa kerätty materiaali osallistujien näkemyksistä ja yrittäjille suunnatun kyselyn aineisto. Aluetaloudellisten vaikutusten arvio perustuu virallisiin tilastoihin ja aiempaan tutkimusaineistoon. Laadullisen aineiston avulla pyrimme systemaattisesti ymmärtämään, miten kalastuskielto on vaikuttanut i) eri toimijoiden ja yhteisöjen koettuun hyvinvointiin ja terveyteen, (ii) toimijoiden välisiin suhteisiin ja (iii) yhteisön jäsenten arkeen. Sen lisäksi pyrimme tunnistamaan lohen kalastuskiellon aiheuttamat mahdolliset muut yhteiskunnalliset vaikutukset asukkaiden ja toimijaryhmien arkeen, laajempaan yhteisöön ja yhteiskuntaan. Toimivan ja hyväksyttävän poliittisen päätöksenteon kannalta on tärkeää ymmärtää suunnitellun politiikkatoimen yhteiskunnalliset vaikutukset kokonaisvaltaisesti. Lohenkalastuksen tuoman osuuden arvioidaan olevan Utsjoen yritysten toimipaikkojen vuoden 2018 40 767 000 euron liikevaihdosta 11 prosenttia eli 4 500 000 euroa. Tämän tutkimuksen yhteydessä yrityskyselyyn osallistuneista 35 prosenttia ilmoitti sopeuttaneensa toimintaansa vuoden 2017 kalastussopimuksen vuoksi, jolloin kalastuspainetta vähennettiin 30 prosenttia. Vuoden 2021 kalastuskiellon seurauksena 46 prosenttia yrityksistä kertoi sopeuttaneensa toimintaansa esimerkiksi tuottamalla uusia palveluita, vaihtamalla toimialaa, luomalla uusia tuotteita, suuntaamalla markkinoinnin suuntaa, vähentämällä toimintaa tai lopettamalla toimintansa. Kalastuskiellon turismia vähentävät vaikutukset eivät kuitenkaan tuntuneet kaikkien yritysten liikevaihdossa, koska covid-19-pandemia toi Utsjoelle runsaasti kotimaanmatkailijoita. Vaikka haastatteluissa tuli esille selkeitä kulttuurisia eroja suomalaisten ja saamelaisten suhtautumisessa loheen, lohenkalastus on tärkeää kaikille haastatelluille Tenon suomalaisille ja saamelaisille, paikkakuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille. Vuoden 2021 kalastuskiellolla ei juuri koettu olevan yhteiskunnallisia hyötyjä. Esiin tulleet positiiviset vaikutukset rajoittuvat mahdolliseen paikallistalouden monipuolistumiseen ja tulevaisuuden lohenkalastuksen mahdollistamiseen. Sekä saamelaisten että suomalaisten haastateltujen joukossa oli yksittäisiä henkilöitä, jotka uskovat tai toivovat pitkäaikaisen lohenkalastuskiellon turvaavan Tenon lohikantojen tulevaisuuden. Negatiivisista vaikutuksista esiin nousi muun muassa taloudellinen eriarvoisuus sekä yrittäjien että kotitalouksien välillä. Monien Tenojoen varren asukkaiden tulonlähteet koostuvat perinteisesti useampien pienempien tulovirtojen kokonaisuudesta, johon liittyy myös osittainen ruuanhankinnan omavaraistalous. Yleisesti ottaen kalastuskielto oli taloudellisesti haasteellisempi juuri niille kotitalouksille ja yrityksille, joilla ei lähtökohtaisesti ollut mahdollisuutta muuttaa riippuvuuttaan lohesta esimerkiksi 2017 kalastusrajoitusten seurauksena. Suurin haastatteluissa esiin tullut huoli oli kuitenkin mahdollisen pitkäaikaisen kiellon vaikutus. Kulttuurin häviämisen ja sen kautta identiteetin menettämisen pelko nousivat esiin hyvin voimakkaasti. Huoli koskee perinteisen saamelaisen tiedon ja taidon jakamisen estymistä, mutta myös elämäntavan menettämistä. Arviolta neljännes Utsjoen asukkaista kalastaa Tenon lohen nousualueella. Vaikka kaikki paikalliset eivät kalasta, kalastuskielto vaikutti myös niiden ihmisten elämään, jotka eivät kalasta – etenkin saamelaisten keskuudessa. Kalastukseen liittyvät taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset puolestaan vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti yhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Monet lohen kalastuskiellon terveysvaikutukset ilmenevät todennäköisesti vasta tulevina vuosina. Vaikka jotkut kalastajista kertoivat hyväksyvänsä kiellon seuraukset ja löysivät muuta tekemistä, lohen kalastuskielto on luultavasti vaikuttanut kielteisimmin erityisesti vanhempaan ikäpolveen. Voimattomuuden tunne ja epäluottamus rauhoituksen tehokkuuteen lohikantojen parantamiseksi ovat potentiaalinen terveys- ja konfliktiriski. Kalastuksen jonkinasteista rajoittamista pidettiin välttämättömänä, mutta päätöksenteon olisi perustuttava avoimempaan, kokonaisvaltaisempaan ja laajemmin yhteistoiminnalliseen suunnittelutapaan, jotta kielteiset yhteiskunnalliset vaikutukset saataisiin minimoitua. Ensimmäisen vuoden kalastuskieltoa siedettiin kohtalaisesti, mutta kiellon jatkuessa myös kielteiset vaikutukset todennäköisesti voimistuvat ja kumuloituvat. Haastateltujen mukaan lohikantojen suojelussa ja tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota merikalastukseen, lohen viljelyn aiheuttamiin haittoihin, joella tapahtuvaan predaatioon ja ilmastonmuutokseen. Jatkossa rauhoituspäätöstä tehtäessä kulttuuriset vaikutukset tulisi huomioida voimakkaammin ja harkita vähäisen kalastuksen sallimista.