Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2004, 2017 ja 2021 todellisten energiankulutustilastojen perusteella
Silvenius, Frans; Katajajuuri, Juha-Matti; Jaakkonen, Anna-Kaisa (2022)
Silvenius, Frans
Katajajuuri, Juha-Matti
Jaakkonen, Anna-Kaisa
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
92/2022
Sivut
13 s.
Luonnonvarakeskus
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-544-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-544-6
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on Kauppapuutarhaliiton rahoittama tilaustutkimus, jonka suoritti Luonnonvarakeskus. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen kasvihuonetuotannon ilmastovaikutusta kokonaisuutena. Muita ympäristövaikutuksia ei tutkittu. Kasvihuonekaasuista laskentaan huomioitiin kolme merkittävintä, eli hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) sekä dityppioksidi (N2O). Tuotejärjestelmän rajaukset käsittivät pelkästään käytettyyn sähkö- ja lämpöenergiaan ja niiden tuotantoketjuun. Ratkaisu tehtiin perustuen aiemmin tehtyihin tarkasteluihin, joissa muiden panostekijöiden merkitystä kokonaisilmastovaikutuksiin oli havaittu pieneksi.
Laskenta perustui Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiin suomalaisen kasvihuonetuotannon energiatilastoihin, joita täydennettiin ostolämmön osalta Energiateollisuus ry:ltä saadulla asiantuntija-arvioilla ostolämmön koostumuksen suhteen. kullekin energiantuotantomuodolle käytettiin tuoreimpia mahdollisia polttoainekohtaisia päästökertoimia. Vihreän sähkön osuutta kartoitettiin suurimpien yritysten osalta ja käytettävä sähkö jakautui laskennassa Suomen keskimääräiseen vihreään sähköön ja keskimääräiseen verkkosähköön.
Verrattuna vuoden 2017 takaisiin energialähteiden arvoihin öljyjen käyttömäärä laski 42 % ja turpeen 5 %, kun myös ostolämmöstä aiheutuva energiankulutus huomioitiin. Maa- ja nestekaasun käyttömäärä nousi kaksinkertaiseksi ja uusiutuvien polttoaineiden käyttömäärä lämpöenergian tuotannossa nousi 36 %. Sähkön käyttömäärä nousi 13 %. Yhteensä uusiutumattomien ja turpeen käyttömäärä väheni 4,6 %. Kaiken kaikkiaan energiankulutus kasvihuonetuotannossa nousi aikavälillä 2017–2021 6 %, mikä johtuu ostolämmön määrän kasvusta.
Koko kasvihuonealan energiankulutuksen ilmastovaikutus vuonna 2021 oli 203 000 CO2-ekv-tonnia. Sähkön osuus oli 33 % ja lämmön 67 %. Turpeen osuus lämpöenergian kasvihuonekaasupäästöistä oli 49 %. Verrattuna vuoteen 2017 lämpöenergian ilmastovaikutus nousi 3 %, sähköenergian laski 8 % ja kokonaisenergia pysyi samana. Verrattuna vuoteen 2004 lämpöenergian ilmastovaikutus laski 66 %, sähköenergian laski 37 % ja kokonaisilmastovaikutus laski 60 %. Vihannesten kokonaissato oli vuonna 2017 87 miljoonaa kiloa, mutta vuonna 2021 se oli noussut 98 miljoonan kiloon, joten vaikka alan kokonaisilmastovaikutus on pysynyt ennallaan, on tuotekohtainen ilmastovaikutus jatkanut laskuaan.
Laskenta perustui Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiin suomalaisen kasvihuonetuotannon energiatilastoihin, joita täydennettiin ostolämmön osalta Energiateollisuus ry:ltä saadulla asiantuntija-arvioilla ostolämmön koostumuksen suhteen. kullekin energiantuotantomuodolle käytettiin tuoreimpia mahdollisia polttoainekohtaisia päästökertoimia. Vihreän sähkön osuutta kartoitettiin suurimpien yritysten osalta ja käytettävä sähkö jakautui laskennassa Suomen keskimääräiseen vihreään sähköön ja keskimääräiseen verkkosähköön.
Verrattuna vuoden 2017 takaisiin energialähteiden arvoihin öljyjen käyttömäärä laski 42 % ja turpeen 5 %, kun myös ostolämmöstä aiheutuva energiankulutus huomioitiin. Maa- ja nestekaasun käyttömäärä nousi kaksinkertaiseksi ja uusiutuvien polttoaineiden käyttömäärä lämpöenergian tuotannossa nousi 36 %. Sähkön käyttömäärä nousi 13 %. Yhteensä uusiutumattomien ja turpeen käyttömäärä väheni 4,6 %. Kaiken kaikkiaan energiankulutus kasvihuonetuotannossa nousi aikavälillä 2017–2021 6 %, mikä johtuu ostolämmön määrän kasvusta.
Koko kasvihuonealan energiankulutuksen ilmastovaikutus vuonna 2021 oli 203 000 CO2-ekv-tonnia. Sähkön osuus oli 33 % ja lämmön 67 %. Turpeen osuus lämpöenergian kasvihuonekaasupäästöistä oli 49 %. Verrattuna vuoteen 2017 lämpöenergian ilmastovaikutus nousi 3 %, sähköenergian laski 8 % ja kokonaisenergia pysyi samana. Verrattuna vuoteen 2004 lämpöenergian ilmastovaikutus laski 66 %, sähköenergian laski 37 % ja kokonaisilmastovaikutus laski 60 %. Vihannesten kokonaissato oli vuonna 2017 87 miljoonaa kiloa, mutta vuonna 2021 se oli noussut 98 miljoonan kiloon, joten vaikka alan kokonaisilmastovaikutus on pysynyt ennallaan, on tuotekohtainen ilmastovaikutus jatkanut laskuaan.
Collections
- Julkaisut [86739]