Kansalaisten näkemykset vesivoiman tuotannosta ja sen luontovaikutusten hallinnasta : Kansalaiskyselyn tulokset
Artell, Janne; Lankia, Tuija; Venesjärvi, Riikka; Iho, Antti (2022)
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
84/2022
Sivut
85 s.
Luonnonvarakeskus
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-524-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-524-8
Tiivistelmä
Vesivoima on merkittävä osa Suomen energiantuotantopalettia. Vesivoima tuottaa suhteessa muihin tuotantotapoihin vähän päästöjä ja on merkittävä tapa tuottaa säätösähköä. Se on myös olennainen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vesivoiman patorakenteet ja virtaamien säännöstely vaikuttavat kuitenkin haitallisesti jokiympäristöjen ekosysteemiin, vaelluskalakantoihin ja maisemaan.
Suomalaisen vesivoiman tulevaisuus on puristuksissa energiamarkkinoiden kehittymisen, energiahuoltovarmuuden, Euroopan unionin ilmasto- ja biodiversiteettistrategioiden ja vesipuitedirektiivin vaatimusten keskellä. Kansalaisten näkemykset vesivoiman tuotannosta ja sen luontohaittojen hallinnasta voivat osaltaan tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa.
Tämä raportti selventää kansalaisten näkemyksiä ja arvoja liittyen vesivoiman tuotantoon ja sen aiheuttamien luontohaittojen hallintamenetelmiin ja tavoitteisiin vuonna 2021 tehdyn verkkokyselyn perusteella.
Tulosten perusteella jokiympäristöissä virkistäytyy aktiivinen, erityisesti lähialueillaan liikkuva ihmisten joukko. Retkeilemään jokiympäristöt kutsuvat toki myös kauempaa. Virkistyskäyttöarvot eivät ylitä luonnonarvoja asennekysymyksissä. Luontohaittojen hallinnan asenteissa haetaan kompromisseja yhdessä energiantuotannon huoltovarmuuden kanssa. Vesivoimatuotannon kohdistaminen eniten energiaa tuottaviin vesistöihin suurissa toimintayksiköissä saa kannatusta. Ekologinen kompensaatio saa toimintatapana varovaista tukea, kunhan vaikutusalueiden ihmisiä kuullaan ja sitä käytetään teknisten keinojen loputtua. Vesivoimantuottajia pidetään vastuullisina vähentämään aiheuttamaansa luontohaittaa.
Kansalaiset ovat silti valmiita osallistumaan taloudellisesti jokivesien kunnostamisen kustannuksiin. Maksuhalukkuus jokiympäristöjen kunnostustoimista kohdistuu erityisesti laajoihin toimenpiteisiin, joissa uusien vaelluskalavesistöjen syntymisellä on erityismerkitys. Tunnistamme lisäksi mieltymyksiltään kolme erilaista ryhmää, sekä tutkimme puoluekantojen liittymistä asenteisiin.
Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan SusHydro - Kohti ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää vesivoimatuotannon hallintaa -hankkeeseen.
Suomalaisen vesivoiman tulevaisuus on puristuksissa energiamarkkinoiden kehittymisen, energiahuoltovarmuuden, Euroopan unionin ilmasto- ja biodiversiteettistrategioiden ja vesipuitedirektiivin vaatimusten keskellä. Kansalaisten näkemykset vesivoiman tuotannosta ja sen luontohaittojen hallinnasta voivat osaltaan tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa.
Tämä raportti selventää kansalaisten näkemyksiä ja arvoja liittyen vesivoiman tuotantoon ja sen aiheuttamien luontohaittojen hallintamenetelmiin ja tavoitteisiin vuonna 2021 tehdyn verkkokyselyn perusteella.
Tulosten perusteella jokiympäristöissä virkistäytyy aktiivinen, erityisesti lähialueillaan liikkuva ihmisten joukko. Retkeilemään jokiympäristöt kutsuvat toki myös kauempaa. Virkistyskäyttöarvot eivät ylitä luonnonarvoja asennekysymyksissä. Luontohaittojen hallinnan asenteissa haetaan kompromisseja yhdessä energiantuotannon huoltovarmuuden kanssa. Vesivoimatuotannon kohdistaminen eniten energiaa tuottaviin vesistöihin suurissa toimintayksiköissä saa kannatusta. Ekologinen kompensaatio saa toimintatapana varovaista tukea, kunhan vaikutusalueiden ihmisiä kuullaan ja sitä käytetään teknisten keinojen loputtua. Vesivoimantuottajia pidetään vastuullisina vähentämään aiheuttamaansa luontohaittaa.
Kansalaiset ovat silti valmiita osallistumaan taloudellisesti jokivesien kunnostamisen kustannuksiin. Maksuhalukkuus jokiympäristöjen kunnostustoimista kohdistuu erityisesti laajoihin toimenpiteisiin, joissa uusien vaelluskalavesistöjen syntymisellä on erityismerkitys. Tunnistamme lisäksi mieltymyksiltään kolme erilaista ryhmää, sekä tutkimme puoluekantojen liittymistä asenteisiin.
Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan SusHydro - Kohti ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää vesivoimatuotannon hallintaa -hankkeeseen.
Collections
- Julkaisut [87111]