Ilveskanta Suomessa 2022
Valtonen, Mia; Herrero, Annika; Heikkinen, Samuli; Holmala, Katja (2022)
Valtonen, Mia
Herrero, Annika
Heikkinen, Samuli
Holmala, Katja
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
62/2022
Sivut
25 p.
Luonnonvarakeskus
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-476-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-476-0
Tiivistelmä
Kanta-arvion 2022 perusteella Suomen ilveskanta on pysynyt pääosin ennallaan. Ennen metsästyskautta 2022/2023 Suomessa arvioidaan olevan 2 150–2 405 yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2021 havaittiin 394–435 pentuetta, mikä on noin seitsemän pentuetta (2 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2022 syntyneistä pennuista.
Pääosassa maata ilveskanta on pysynyt ennallaan tai kasvu on ollut hyvin loivaa. Ilveskanta on kasvanut neljällä Suomen riistakeskuksen alueista: Etelä-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pentueiden määrä on edelliseen vuoteen verrattuna pienentynyt Kainuun ja Lapin poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla, Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla.
Ilveskannan säilyminen edellisvuotisella tasolla on seurausta viime vuoden metsästysverotustasosta. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut tiedossa olevia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ilveskannan aikaisemman laskusuunnan merkittävimpänä syynä on ollut metsästyskuolleisuus.
Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2021–28.2.2022 kirjaamien pentuehavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon erillisten pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~ 3 900 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on hieman enemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2020–2021. Tähän lienee vaikuttunut viime talven erinomainen lumitilanne.
Pääosassa maata ilveskanta on pysynyt ennallaan tai kasvu on ollut hyvin loivaa. Ilveskanta on kasvanut neljällä Suomen riistakeskuksen alueista: Etelä-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pentueiden määrä on edelliseen vuoteen verrattuna pienentynyt Kainuun ja Lapin poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla, Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla.
Ilveskannan säilyminen edellisvuotisella tasolla on seurausta viime vuoden metsästysverotustasosta. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut tiedossa olevia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ilveskannan aikaisemman laskusuunnan merkittävimpänä syynä on ollut metsästyskuolleisuus.
Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2021–28.2.2022 kirjaamien pentuehavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon erillisten pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~ 3 900 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on hieman enemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2020–2021. Tähän lienee vaikuttunut viime talven erinomainen lumitilanne.
Collections
- Julkaisut [86747]