Maa ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2022
Toimittajat
Latvala, Terhi
Väre, Minna
Niemi, Jyrki
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
44/2022
Sivut
92 s.
Luonnonvarakeskus
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-434-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-434-0
Tiivistelmä
Yhteenveto
Talouskehitys epävarmaa
Suomen talouden on arvioitu kasvavan kuluvana vuonna 0,5–3 %. Poikkeuksellisen suuri vaihteluväli kertoo, että tässä vaiheessa on vaikea kovin tarkkaan arvioida miten suuren vaikutuksen Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus ja ulkomaankaupan mahdolliset vaikeudet synnyttävät talouteen. Öljyn ja raaka-aineiden hintojen raju nousu kiihdyttää joka tapauksessa inflaatiota ja syö kuluttajien ostovoimaa.
Ruuan hinta nousee jopa 10 prosenttia
Ruoan hintaan kohdistuu poikkeuksellista nousupainetta, sillä tarvittavien tuotantopanosten hinnat ja monet ruokaketjun kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Ruoan hinnan ennakoidaan nousevan vuonna 2022 jopa 10 %. Ruokamenojen osuus koko kulutuksesta on 12,5 % ja osuus kasvaa tänä vuonna ruoan hinnan nousun ylittäessä yleisen inflaatiovauhdin. Hinnannousu voi vaikuttaa edullisempien tuotteiden kysynnän kasvuun.
Elintarvikkeiden ulkomaankauppa kasvussa
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo Suomesta kasvoi vuonna 2021 hyvin maltillisesti edellisiin vuosiin nähden. Viennin arvo ylsi 1 787 milj. euroon, mikä oli 2,7 % edellisvuotista enemmän. Vuonna 2021 maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotiin Suomeen 5 525 milj. euron arvosta, noin 4 % enemmän kuin edellisvuonna.
Maatalouspolitiikan uudistus etenee
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta saavutettiin unionissa yhteisymmärrys kesäkuussa 2021. Uudistuksen myötä maataloustukia halutaan ohjata nykyistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimiin. Uudistus edellyttää jäsenmaita myös laatimaan omat kansalliset strategiasuunnitelmansa politiikan toteuttamiseksi. Suomen ehdotus kansalliseksi strategiaksi toimitettiin Euroopan komissioon joulukuussa 2021. Huhtikuussa 2022 komissio antoi runsaat 200 havaintoa Suomen suunnitelmaan. Suurin osa komission palautteesta kohdistui kehitystarpeisiin ympäristö- ja ilmastotoimien osalta. Maatalouspolitiikan uudet pelisäännöt otetaan jäsenmaissa käyttöön vuoden 2023 alusta.
Viljamarkkinoilla kovia hinnannousuja
Viljamarkkinoiden näkymiin vaikuttavat niin tuotantopanosten rajut hinnannousut kuin peltokasvien väliset hintasuhteiden muutokset. Lähes kaikkien viljalajien varastot ovat vuoden 2021 heikon sadon jäljiltä alimmillaan pitkään aikaan. Vuoden 2022 viljasadolla on siten erittäin suuri merkitys paitsi Suomen elintarvikehuollon myös elintarvikehintojen maltillisen kehityksen kannalta. Viljamarkkinoita koskevassa erityisteemassa pureudutaan erityisesti leipä- ja rehuviljamarkkinoiden ominaispiirteisiin.
Öljy- ja valkuaiskasvialaa tarvitaan lisää
Öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä ylittää Suomessa tarjonnan. Erityisesti täydennysvalkuaisrehut ovat riippuvaisia tuonnista. Vuonna 2021 yhteenlasketusta soija-, rapsi- ja auringonkukkarouheesta runsas kolmannes oli peräisin Venäjältä. Tuonti Venäjältä loppui maaliskuun 2022 alussa. Rypsin/rapsin sekä herneen ja härkäpavun tuotanto on keskeinen tuonnin korvaamisessa kotimaisilla vaihtoehdoilla. Vaikka rypsin/rapsin sekä härkäpavun viljelyvarmuus edelleen jarruttaa tuotannon kasvua, keväällä vallitsevat hintasuhteet motivoivat viljelijöitä öljykasvien ja herneen kylvöalan lisäämiseen. Öljykasvirouheiden markkinoita käsitellään tarkemmin erityisteemassa.
Siipikarjanliha ohittaa sianlihan kulutusmäärissä
Suomen lihantuotannossa ja kulutuksessa jatkuu muutos lihalajien välillä. Naudanlihan ja sianlihan tuotanto ja kulutus vähenevät, kun taas siipikarjanlihan kulutus kasvaa. Tänä vuonna siipikarjanlihan kulutus ylittää sianlihan kulutuksen. Lihan kokonaistuotannon- ja kulutuksen odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Tuotanto on syvässä kustannuskriisissä tuotantopanosten hintatasosta johtuen. Kannattavuuskriisi ja loppuvuonna kallistuvat lihatuotteet saattavat vähentää sekä tuotannon että kulutuksen tasoa hieman nykyennusteista. Hinnankorotukset ovat edellytys tuotantoketjun ja varsinkin alkutuotannon toiminnan jatkuvuuden takaamiselle. Kustannuskriisi koettelee koko Eurooppaa, tuottajahinnat ovat nousussa kaikissa
Maidon tuottajahinta nousi hiukan
Maitosektorilla vuotta 2021 elettiin varsin ristiriitaisissa tunnelmissa. Kesän 2021 ensimmäinen säilörehusato oli erinomainen, mutta sitä seurannut kesän kuivuus verotti seuraavia säilörehun korjuukertoja ja heikensi viljojen sadon historiallisen heikoksi. Maitoa tuotettiin 4 % vähemmän kuin edellisvuonna, mutta tuotetun maidon valkuais- ja rasvapitoisuus nousi hieman. Maidon keskimääräinen tuottajahinta nousi hienoisesti. Maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat nousivat vuoden 2021 loppua kohden jopa ennätyskorkeiksi, mutta Suomen viennin yksikköhinnat eivät ehtineet vielä nousta. Tuonnin osuus kotimaisesta kulutuksesta laski hieman. Ostorehujen ja muiden tuotantopanosten hintojen nousu ravistelee myös maitosektoria vuonna 2022.
Kananmunamarkkinoilla tasapaino
Kananmunien kulutus ja tuotanto ovat hyvin tasapainossa. Virikehäkki- ja lattiakananmunien tuottajahinnat pysyivät vuonna 2021 ennallaan, ulko- ja luomukananmunien hinnat laskivat hieman. Vuoden 2022 tuotannon ja kanojen lukumäärän ennustaminen on haastavaa kustannuskriisin ja virikehäkkimunien laskevan kysynnän takia. Luomukananmunien osuus kananmunien vähittäismyynnin arvosta on noussut yli 20 prosenttiin.
Sähkön hinnannousu koettelee kasvihuonetuotantoa
Suomen kasvukausi on lyhyt, ja siksi varastovihannekset ovat tärkeässä asemassa kotimaisen tarjonnan ylläpitämisessä. Kasvisten kylmävarastoinnilla on tärkeä rooli myös puutarhatuotteiden huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Kasvisten varastointi lisää puutarhatiloilla kustannuksia niin kylmävarastotilojen rakentamisen kuin energiakustannusten myötä. Kasvihuoneista sen sijaan saadaan satoa ympäri vuoden. Viimeaikainen sähkön hinnan nousu koettelee kasvihuoneyritysten kannattavuutta, sillä energiakustannusten osuus on noin 25 % niiden tuotantokustannuksesta.
Palkatun työvoiman merkitys lisääntyy
Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 45 600 maatalous- ja puutarhayritystä. Maa– ja puutarhatilojen lukumäärä ja tehdyn työn määrä on vähentynyt. Viljelijöiden ja heidän perheenjäsentensä tekemän työn määrä on vähentynyt ja palkatun työvoiman tekemä työmäärä on lisääntynyt. Samaan aikaan ulkomaisen työvoiman merkitys on kasvanut erityisesti puu-tarhatuotannossa.
Kustannuspaine näkyy heikkona kannattavuutena
Vuoden 2021 heikot sadot ja kohonneet kustannukset painoivat tilojen kannattavuutta. Ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus on vuonna 2022 lähes yhtä heikko kuin vuotta aikaisemmin. Maatilojen kustannukset ovat tuottoihin nähden varsin suuret ja tilojen talous reagoi voimakkaasti kustannusmuutoksiin. Mikäli kustannukset jatkavat nousuaan eivätkä tuottajahinnat kohoa, ovat sekä tilojen maksuvalmius että lainanmaksukyky vaarassa.
Riippuvuus tuontienergiasta nostaa maatalouden kustannuksia
Tilastokeskuksen mukaan maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat olivat tammikuussa 2022 noin 22 % edellisvuotta korkeammat. Maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat peräti noin 29 % ja investoinnit 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti panosmarkkinoiden uudelleenjärjestymisen keväällä 2022. Keskeisin vaikutus lyhyellä aikavälillä on maatalouden tuotantopanoshintojen voimakas nousu sekä joidenkin panosten saatavuuteen liittyvät ongelmat. Kansainvälisten tuotantopanos- ja viljamarkkinoiden kiristyminen ovat sidoksissa toisiinsa, mikä konkretisoituu pelloilla tuotettavien kasvien hintojen selvänä nousuna.
Yhteenveto Luomun osuus kasvaa, kotieläintuotannossa kehitettävää
Suomen kansallisen luomuohjelman tavoitteena on nostaa luomuelintarvikkeiden markkinaosuus 5 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Luomun osuus on vielä melko vähäinen varsinkin kotieläintuotannossa: Suomessa tuotetusta sianlihasta vain 0,4 % ja broilerinlihasta vieläkin pienempi osuus on luomua. PPILOW-hankkeessa havaittiin useita taloudellisia ja lainsäädännöllisiä tekijöitä, jotka estävät eläinten hyvinvointia parantavien toimenpiteiden toteuttamisen. Luomulihan ja kananmunien tuotantokustannus on karkeasti laskien vähintään 2–3-kertainen tavanomaiseen tuotantoon verrattuna, joten kuluttajien on oltava valmiita maksamaan luomutuotteista tavanomaisia enemmän.
Solumaatalous haastaa tavanomaisen kotieläintuotannon
Kiinnostus solumaataloutta kohtaan johtuu sekä eettisistä, ympäristöllisistä että taloudellisista syistä, jotka heijastelevat ruokajärjestelmän toimijoiden näkemyksiä ruoan tuotantotapojen hyväksyttävyydestä, globaalista riittävyydestä, ravitsemuksellisesta arvosta ja tuotannon kannattavuudesta. Solumaatalouden sovelluksilla korvataan perinteisiä eläintuotteita kuten lihaa, kalaa, maitoa tai kananmunia siten, että uuden tuotteen sisältämät ravintoaineet ovat koostumukseltaan eläinperäisiä vastaavia. Solumaatalouden tuotanto on kontrolloitua ja suljetussa järjestelmässä tapahtuvaa, jolloin tuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia voidaan tarkemmin seurata ja myös helpommin vähentää.
Talouskehitys epävarmaa
Suomen talouden on arvioitu kasvavan kuluvana vuonna 0,5–3 %. Poikkeuksellisen suuri vaihteluväli kertoo, että tässä vaiheessa on vaikea kovin tarkkaan arvioida miten suuren vaikutuksen Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus ja ulkomaankaupan mahdolliset vaikeudet synnyttävät talouteen. Öljyn ja raaka-aineiden hintojen raju nousu kiihdyttää joka tapauksessa inflaatiota ja syö kuluttajien ostovoimaa.
Ruuan hinta nousee jopa 10 prosenttia
Ruoan hintaan kohdistuu poikkeuksellista nousupainetta, sillä tarvittavien tuotantopanosten hinnat ja monet ruokaketjun kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Ruoan hinnan ennakoidaan nousevan vuonna 2022 jopa 10 %. Ruokamenojen osuus koko kulutuksesta on 12,5 % ja osuus kasvaa tänä vuonna ruoan hinnan nousun ylittäessä yleisen inflaatiovauhdin. Hinnannousu voi vaikuttaa edullisempien tuotteiden kysynnän kasvuun.
Elintarvikkeiden ulkomaankauppa kasvussa
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo Suomesta kasvoi vuonna 2021 hyvin maltillisesti edellisiin vuosiin nähden. Viennin arvo ylsi 1 787 milj. euroon, mikä oli 2,7 % edellisvuotista enemmän. Vuonna 2021 maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotiin Suomeen 5 525 milj. euron arvosta, noin 4 % enemmän kuin edellisvuonna.
Maatalouspolitiikan uudistus etenee
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta saavutettiin unionissa yhteisymmärrys kesäkuussa 2021. Uudistuksen myötä maataloustukia halutaan ohjata nykyistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimiin. Uudistus edellyttää jäsenmaita myös laatimaan omat kansalliset strategiasuunnitelmansa politiikan toteuttamiseksi. Suomen ehdotus kansalliseksi strategiaksi toimitettiin Euroopan komissioon joulukuussa 2021. Huhtikuussa 2022 komissio antoi runsaat 200 havaintoa Suomen suunnitelmaan. Suurin osa komission palautteesta kohdistui kehitystarpeisiin ympäristö- ja ilmastotoimien osalta. Maatalouspolitiikan uudet pelisäännöt otetaan jäsenmaissa käyttöön vuoden 2023 alusta.
Viljamarkkinoilla kovia hinnannousuja
Viljamarkkinoiden näkymiin vaikuttavat niin tuotantopanosten rajut hinnannousut kuin peltokasvien väliset hintasuhteiden muutokset. Lähes kaikkien viljalajien varastot ovat vuoden 2021 heikon sadon jäljiltä alimmillaan pitkään aikaan. Vuoden 2022 viljasadolla on siten erittäin suuri merkitys paitsi Suomen elintarvikehuollon myös elintarvikehintojen maltillisen kehityksen kannalta. Viljamarkkinoita koskevassa erityisteemassa pureudutaan erityisesti leipä- ja rehuviljamarkkinoiden ominaispiirteisiin.
Öljy- ja valkuaiskasvialaa tarvitaan lisää
Öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä ylittää Suomessa tarjonnan. Erityisesti täydennysvalkuaisrehut ovat riippuvaisia tuonnista. Vuonna 2021 yhteenlasketusta soija-, rapsi- ja auringonkukkarouheesta runsas kolmannes oli peräisin Venäjältä. Tuonti Venäjältä loppui maaliskuun 2022 alussa. Rypsin/rapsin sekä herneen ja härkäpavun tuotanto on keskeinen tuonnin korvaamisessa kotimaisilla vaihtoehdoilla. Vaikka rypsin/rapsin sekä härkäpavun viljelyvarmuus edelleen jarruttaa tuotannon kasvua, keväällä vallitsevat hintasuhteet motivoivat viljelijöitä öljykasvien ja herneen kylvöalan lisäämiseen. Öljykasvirouheiden markkinoita käsitellään tarkemmin erityisteemassa.
Siipikarjanliha ohittaa sianlihan kulutusmäärissä
Suomen lihantuotannossa ja kulutuksessa jatkuu muutos lihalajien välillä. Naudanlihan ja sianlihan tuotanto ja kulutus vähenevät, kun taas siipikarjanlihan kulutus kasvaa. Tänä vuonna siipikarjanlihan kulutus ylittää sianlihan kulutuksen. Lihan kokonaistuotannon- ja kulutuksen odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Tuotanto on syvässä kustannuskriisissä tuotantopanosten hintatasosta johtuen. Kannattavuuskriisi ja loppuvuonna kallistuvat lihatuotteet saattavat vähentää sekä tuotannon että kulutuksen tasoa hieman nykyennusteista. Hinnankorotukset ovat edellytys tuotantoketjun ja varsinkin alkutuotannon toiminnan jatkuvuuden takaamiselle. Kustannuskriisi koettelee koko Eurooppaa, tuottajahinnat ovat nousussa kaikissa
Maidon tuottajahinta nousi hiukan
Maitosektorilla vuotta 2021 elettiin varsin ristiriitaisissa tunnelmissa. Kesän 2021 ensimmäinen säilörehusato oli erinomainen, mutta sitä seurannut kesän kuivuus verotti seuraavia säilörehun korjuukertoja ja heikensi viljojen sadon historiallisen heikoksi. Maitoa tuotettiin 4 % vähemmän kuin edellisvuonna, mutta tuotetun maidon valkuais- ja rasvapitoisuus nousi hieman. Maidon keskimääräinen tuottajahinta nousi hienoisesti. Maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat nousivat vuoden 2021 loppua kohden jopa ennätyskorkeiksi, mutta Suomen viennin yksikköhinnat eivät ehtineet vielä nousta. Tuonnin osuus kotimaisesta kulutuksesta laski hieman. Ostorehujen ja muiden tuotantopanosten hintojen nousu ravistelee myös maitosektoria vuonna 2022.
Kananmunamarkkinoilla tasapaino
Kananmunien kulutus ja tuotanto ovat hyvin tasapainossa. Virikehäkki- ja lattiakananmunien tuottajahinnat pysyivät vuonna 2021 ennallaan, ulko- ja luomukananmunien hinnat laskivat hieman. Vuoden 2022 tuotannon ja kanojen lukumäärän ennustaminen on haastavaa kustannuskriisin ja virikehäkkimunien laskevan kysynnän takia. Luomukananmunien osuus kananmunien vähittäismyynnin arvosta on noussut yli 20 prosenttiin.
Sähkön hinnannousu koettelee kasvihuonetuotantoa
Suomen kasvukausi on lyhyt, ja siksi varastovihannekset ovat tärkeässä asemassa kotimaisen tarjonnan ylläpitämisessä. Kasvisten kylmävarastoinnilla on tärkeä rooli myös puutarhatuotteiden huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Kasvisten varastointi lisää puutarhatiloilla kustannuksia niin kylmävarastotilojen rakentamisen kuin energiakustannusten myötä. Kasvihuoneista sen sijaan saadaan satoa ympäri vuoden. Viimeaikainen sähkön hinnan nousu koettelee kasvihuoneyritysten kannattavuutta, sillä energiakustannusten osuus on noin 25 % niiden tuotantokustannuksesta.
Palkatun työvoiman merkitys lisääntyy
Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 45 600 maatalous- ja puutarhayritystä. Maa– ja puutarhatilojen lukumäärä ja tehdyn työn määrä on vähentynyt. Viljelijöiden ja heidän perheenjäsentensä tekemän työn määrä on vähentynyt ja palkatun työvoiman tekemä työmäärä on lisääntynyt. Samaan aikaan ulkomaisen työvoiman merkitys on kasvanut erityisesti puu-tarhatuotannossa.
Kustannuspaine näkyy heikkona kannattavuutena
Vuoden 2021 heikot sadot ja kohonneet kustannukset painoivat tilojen kannattavuutta. Ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus on vuonna 2022 lähes yhtä heikko kuin vuotta aikaisemmin. Maatilojen kustannukset ovat tuottoihin nähden varsin suuret ja tilojen talous reagoi voimakkaasti kustannusmuutoksiin. Mikäli kustannukset jatkavat nousuaan eivätkä tuottajahinnat kohoa, ovat sekä tilojen maksuvalmius että lainanmaksukyky vaarassa.
Riippuvuus tuontienergiasta nostaa maatalouden kustannuksia
Tilastokeskuksen mukaan maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat olivat tammikuussa 2022 noin 22 % edellisvuotta korkeammat. Maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat peräti noin 29 % ja investoinnit 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti panosmarkkinoiden uudelleenjärjestymisen keväällä 2022. Keskeisin vaikutus lyhyellä aikavälillä on maatalouden tuotantopanoshintojen voimakas nousu sekä joidenkin panosten saatavuuteen liittyvät ongelmat. Kansainvälisten tuotantopanos- ja viljamarkkinoiden kiristyminen ovat sidoksissa toisiinsa, mikä konkretisoituu pelloilla tuotettavien kasvien hintojen selvänä nousuna.
Yhteenveto Luomun osuus kasvaa, kotieläintuotannossa kehitettävää
Suomen kansallisen luomuohjelman tavoitteena on nostaa luomuelintarvikkeiden markkinaosuus 5 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Luomun osuus on vielä melko vähäinen varsinkin kotieläintuotannossa: Suomessa tuotetusta sianlihasta vain 0,4 % ja broilerinlihasta vieläkin pienempi osuus on luomua. PPILOW-hankkeessa havaittiin useita taloudellisia ja lainsäädännöllisiä tekijöitä, jotka estävät eläinten hyvinvointia parantavien toimenpiteiden toteuttamisen. Luomulihan ja kananmunien tuotantokustannus on karkeasti laskien vähintään 2–3-kertainen tavanomaiseen tuotantoon verrattuna, joten kuluttajien on oltava valmiita maksamaan luomutuotteista tavanomaisia enemmän.
Solumaatalous haastaa tavanomaisen kotieläintuotannon
Kiinnostus solumaataloutta kohtaan johtuu sekä eettisistä, ympäristöllisistä että taloudellisista syistä, jotka heijastelevat ruokajärjestelmän toimijoiden näkemyksiä ruoan tuotantotapojen hyväksyttävyydestä, globaalista riittävyydestä, ravitsemuksellisesta arvosta ja tuotannon kannattavuudesta. Solumaatalouden sovelluksilla korvataan perinteisiä eläintuotteita kuten lihaa, kalaa, maitoa tai kananmunia siten, että uuden tuotteen sisältämät ravintoaineet ovat koostumukseltaan eläinperäisiä vastaavia. Solumaatalouden tuotanto on kontrolloitua ja suljetussa järjestelmässä tapahtuvaa, jolloin tuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia voidaan tarkemmin seurata ja myös helpommin vähentää.
Collections
- Julkaisut [84970]