Kotitalouksien elintarvikejäte 2021 : Seka- ja biojätteen lajittelututkimus Keski-Suomi ja Helsingin seutu

Abstract

Lajittelututkimuksissa 2021 selvitettiin elintarvikejätteen (sisältäen ruokahävikin ja keittiöbiojätteen) osuutta sekajätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä kotitalouksissa Keski-Suomessa ja Helsingin seuduilla. Ruokahävikki lajiteltiin ryhmiin ruokatyypin mukaan seuraavasti: vihannekset; peruna; hedelmät ja marjat; pasta ja riisi; liha, kala ja kanamuna; leipä; juusto ja muut maitotuotteet sekä ryhmä muut, joka koostui ruoista, joita ei voinut lajitella edellä mainittuihin tyyppeihin. Näitä olivat mm. erilaiset kotiruoat, valmis- ja noutoruoat, viljatuotteet, snack- ja makeistuotteet. Ruokahävikki lajiteltiin myös pakkausasteen mukaan irtonaiseen, avattuihin pakkauksiin ja avaamattomiin pakkauksiin. Saarijärvi-Kannonkoskella elintarvikejätettä syntyi henkeä kohti yhteensä 48 kg/hlö/vuosi (keittiöbiojätettä 29 kg ja ruokahävikkiä 19 kg). Sekajätteessä elintarvikejätettä oli yhteensä 28 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli 15 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 13 kg/hlö/vuosi. Erilliskerätyssä biojätteessä elintarvikejätettä oli 20 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli n. 14 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 6 kg/hlö/vuosi. Jyväskylässä elintarvikejätettä syntyi henkeä kohti yhteensä 57 kg/hlö/vuosi (keittiöbiojätettä 41 kg ja ruokahävikkiä 16 kg). Sekajätteessä elintarvikejätettä oli yhteensä 17 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli 10 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 7 kg/hlö/vuosi. Erilliskerätyssä biojätteessä elintarvikejätettä oli 40 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli n. 31 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 9 kg/hlö/vuosi. Helsingin seudulla elintarvikejätettä syntyi henkeä kohti yhteensä 64 kiloa vuodessa (keittiöbiojätettä 36 kg ja ruokahävikkiä 28 kg). Sekajätteessä elintarvikejätettä oli yhteensä 37 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli 17 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 20 kg/hlö/vuosi. Erilliskerätyssä biojätteessä oli alueen asukasta kohti elintarvikejätettä 27 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä n. 19 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 8 kg/hlö/vuosi. Kerrostaloissa, rivitaloissa ja muissa taloyhtiöissä, joissa on biojätteen erilliskeräys, syntyi elintarvikejätettä yhteensä 67 kg/hlö/vuosi, tästä ruokahävikkiä oli 29 kg/hlö/vuosi ja keittiöbiojätettä 38 kg/hlö/vuosi. Omakotitaloissa ja muissa taloissa, joissa ei ollut biojätteen erilliskeräystä syntyi elintarvikejätettä yhteensä 58 kg/hlö/vuosi, tästä ruokahävikkiä oli 26 kg/hlö/vuosi ja keittiöbiojätettä 31 kg/hlö/vuosi. Elintarvikejätteen määrät näyttävät Keski-Suomessa hieman pienemmiltä verrattuna muilta alueilta saatuihin aiempiin tuloksiin. Osaltaan tähän vaikuttavat Saarijärven alueen suuri haja-asutusalue ja siitä edelleen johtuva kompostoivien talouksien suuri lukumäärä. Jyväskylässä huomattavaa on, että suurin osa elintarvikejätteestä päätyy erilliskerättyyn biojätteeseen. Helsingin alueella elintarvikejätemäärä on kasvanut vuodesta 2018, yksi syy tähän voi olla lisääntynyt kotona vietetty aika ja vähentynyt ravintolassa syöminen koronaepidemian takia.