Biohajoavien tasojen käyttö broilereiden virikkeenä : Tutkimustuloksia Viriketaso-hankkeesta.
Tuunainen, Petra; Karhula, Timo; Hyvönen, Juha; Ervasti, Satu; Rasi, Saija; Pottonen, Nina; Vainio, Markku; Talvio, Eija; Perko, Heikki (2022)
Avaa tiedosto
Lataukset
Tuunainen, Petra
Karhula, Timo
Hyvönen, Juha
Ervasti, Satu
Rasi, Saija
Pottonen, Nina
Vainio, Markku
Talvio, Eija
Perko, Heikki
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
20/2022
Sivut
40 s.
Luonnonvarakeskus
2022
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-386-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-386-2
Tiivistelmä
Suomalaiset broileritilat kuuluvat lähes poikkeuksetta eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmän piiriin. Korvausta saadakseen tilat sitoutuvat esimerkiksi tarjoamaan virikkeitä linnuille. Yleisimpiä suomalaisilla broileritiloilla käytettyjä virikkeitä ovat erilaiset lelut sekä orret.
Aikaisempien tutkimusten mukaan kuitenkin linnut oleilevat tasoilla enemmin kuin orsilla. Tässä hankkeessa arvioitiin erilaisten biohajoavista materiaaleista tehtyjen tasojen käyttöä. Kokeilluista vaihtoehdoista pahvitaso ei täysin vastannut odotuksia, vaikka linnut käyttivätkin sitä paljon. Se ei hajonnut tarpeeksi kasvatuskauden aikana ja sen päälle kertyi kasvatuskauden aikana paljon lantaa. Pahvitason käyttöä vertailtiin muovitasoon, jota linnut käyttivät mielellään. Muovitason alle kuitenkin pääsi kertymään lantaa, mikä pinttyi lattiaan ja oli hankala puhdistaa. Lisäksi pehkun laatu muovitason läheisyydessä oli selvästi huonompi kuin muualla kasvatusosastossa.
Hankkeen toisessa tilakokeessa vertailtiin kahden parikasvatushallin tuloksia, kun toiseen halliin laitettiin noin 1,5 % pohjapinta-alasta kutteri- ja turvepaaleja ja toisessa hallissa tasoja ei ollut. Paalit kiinnostivat lintuja virikkeenä paljon. Kutteripaali kuitenkin hajosi todella nopeasti lintujen käytössä, mutta linnut kävivät edelleen aktiivisesti kuopsuttamassa ja kylpemässä paalin paikalla. Todennäköisesti tämä johtuu kutterin vaaleammasta väristä, joka houkutteli lintuja enemmän kuin kasvatushalleissa pehkuna olleen turpeen tumma väri. Turvepaalit taas kestivät käyttöä kutteripaaleja paremmin.
Tasojen käyttämisen arvioitiin lisäävän työmäärää sekä tuotantokustannuksia. Linnut kyllä mielellään käyttävät tasoja, mutta koska tilakokeissa ei tasojen käytöllä ole havaittu olevan suoraa vaikutusta esimerkiksi kuolleisuuteen, on hyvinvoinnin lisääntymiselle vaikea saada hintalappua. Lähes ainoaksi mahdollisuudeksi kompensoida tasojen käytöstä aiheutuneita kasvaneita tuotantokustannuksia on toistaiseksi tukijärjestelmä tai tuottajahintojen kautta.
Projektin aikana selvisi, ettei markkinoilla ole tällä hetkellä kustannustehokasta ratkaisua viriketason valmistukseen Suomessa, pois lukien jo markkinoilla olevien ratkaisujen käyttämisen. Lisäksi broilerien kasvattajat olivat jo investoineet muihin ratkaisuihin. Tästä johtuen viriketason valmistukselle ei ole tällä hetkellä riittävää kysyntää. Kuitenkin teollisuuden tuotekehitykseen investoidaan yhä enemmän ja teollisuus kehittää uusia tuotteita, joten Suomesta löytyy sekä osaaminen että teknologia toimivan biohajoavan tason valmistamiseksi.
Aikaisempien tutkimusten mukaan kuitenkin linnut oleilevat tasoilla enemmin kuin orsilla. Tässä hankkeessa arvioitiin erilaisten biohajoavista materiaaleista tehtyjen tasojen käyttöä. Kokeilluista vaihtoehdoista pahvitaso ei täysin vastannut odotuksia, vaikka linnut käyttivätkin sitä paljon. Se ei hajonnut tarpeeksi kasvatuskauden aikana ja sen päälle kertyi kasvatuskauden aikana paljon lantaa. Pahvitason käyttöä vertailtiin muovitasoon, jota linnut käyttivät mielellään. Muovitason alle kuitenkin pääsi kertymään lantaa, mikä pinttyi lattiaan ja oli hankala puhdistaa. Lisäksi pehkun laatu muovitason läheisyydessä oli selvästi huonompi kuin muualla kasvatusosastossa.
Hankkeen toisessa tilakokeessa vertailtiin kahden parikasvatushallin tuloksia, kun toiseen halliin laitettiin noin 1,5 % pohjapinta-alasta kutteri- ja turvepaaleja ja toisessa hallissa tasoja ei ollut. Paalit kiinnostivat lintuja virikkeenä paljon. Kutteripaali kuitenkin hajosi todella nopeasti lintujen käytössä, mutta linnut kävivät edelleen aktiivisesti kuopsuttamassa ja kylpemässä paalin paikalla. Todennäköisesti tämä johtuu kutterin vaaleammasta väristä, joka houkutteli lintuja enemmän kuin kasvatushalleissa pehkuna olleen turpeen tumma väri. Turvepaalit taas kestivät käyttöä kutteripaaleja paremmin.
Tasojen käyttämisen arvioitiin lisäävän työmäärää sekä tuotantokustannuksia. Linnut kyllä mielellään käyttävät tasoja, mutta koska tilakokeissa ei tasojen käytöllä ole havaittu olevan suoraa vaikutusta esimerkiksi kuolleisuuteen, on hyvinvoinnin lisääntymiselle vaikea saada hintalappua. Lähes ainoaksi mahdollisuudeksi kompensoida tasojen käytöstä aiheutuneita kasvaneita tuotantokustannuksia on toistaiseksi tukijärjestelmä tai tuottajahintojen kautta.
Projektin aikana selvisi, ettei markkinoilla ole tällä hetkellä kustannustehokasta ratkaisua viriketason valmistukseen Suomessa, pois lukien jo markkinoilla olevien ratkaisujen käyttämisen. Lisäksi broilerien kasvattajat olivat jo investoineet muihin ratkaisuihin. Tästä johtuen viriketason valmistukselle ei ole tällä hetkellä riittävää kysyntää. Kuitenkin teollisuuden tuotekehitykseen investoidaan yhä enemmän ja teollisuus kehittää uusia tuotteita, joten Suomesta löytyy sekä osaaminen että teknologia toimivan biohajoavan tason valmistamiseksi.
Collections
- Julkaisut [87099]