Metsämaiden lannoitus – katsaus kangasmaiden uusimpiin tuloksiin : Soil Fert -hankkeen loppuraportti
Lindroos, Antti-Jussi; Rautio, Pasi; Ilvesniemi, Hannu (2022)
Lindroos, Antti-Jussi
Rautio, Pasi
Ilvesniemi, Hannu
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
7/2022
Sivut
29 s.
Luonnonvarakeskus
2022
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-360-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-360-2
Tiivistelmä
Pohjoismaiden kangasmetsissä yksi tärkeimmistä kasvua rajoittavista tekijöistä on käyttökelpoisen typen puute, ja typpilannoituksella pyritään tämän puutteen korjaamiseen. Tyypillisimmät lannoitusmäärät lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden kuusikoille ovat Etelä-Suomessa 150 ja Pohjois-Suomessa 120 kg/ha yhdellä lannoituskerralla. Tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan männiköille suositeltavat lannoitusmäärät ovat samansuuruiset. Typpilannoituksen vaikutus puuston tilavuuskasvuun on merkittävää paitsi metsätaloudellisesti myös metsäekosysteemin hiilivarastojen kasvattamisen kannalta. Puuston kasvu sitoo hiiltä, ja lisääntyvä kariketuotanto lisää maaperän hiilivarastojen kasvua.
Tässä raportissa esitellyt tulokset Etelä-Suomen kuusikoissa ja Pohjois-Suomen männiköissä tehdyssä kokeissa tukevat käsitystä, että typpilannoituksen mukana maahan tuleva typpi pidättyy suurelta osaltaan metsäekosysteemin puustoon, pintakasvillisuuteen ja maaperään Suomessa käytössä olevilla lannoitusmäärillä.
Typpilannoituksen lisäksi kangasmailla voidaan käyttää myös tuhkalannoitusta joko sellaisenaan tai yhdessä typpilannoituksen kanssa. Tuhkalannoitusta voidaan käyttää, kun halutaan palauttaa metsäekosysteemiin sieltä esimerkiksi puunkorjuussa menetettyjä ravinteita. Tuhkalannoitus voi myös vaikuttaa typen vapautumiseen orgaanisesta aineesta epäorgaanisiksi muodoiksi, jotka ovat kasveille helposti käyttökelpoisia. Tuhkalannoituksen on myös raportoitu kohottavan neulasten booripitoisuuksia. Näin ollen tuhkan käyttö lannoitteena sopii kangasmetsiin, joissa esiintyy boorin puutosta. Tosin jotkin tuhkalaadut saattavat vaatia boorilisän, jotta ne toimivat myös boorilannoitteina.
Etenkin tuhkan sisältämien raskasmetallien on pelätty aiheuttavan ongelmia. Etelä-Suomen kuusikoissa ja Pohjois-Suomen männiköissä tehdyissä kokeissa maaveden seuranta ei kuitenkaan paljastanut merkittävästi kohonneita raskasmetallipitoisuuksia verrattuna lannoittamattomaan kontrollialaan.
Tässä raportissa esitellyt tulokset Etelä-Suomen kuusikoissa ja Pohjois-Suomen männiköissä tehdyssä kokeissa tukevat käsitystä, että typpilannoituksen mukana maahan tuleva typpi pidättyy suurelta osaltaan metsäekosysteemin puustoon, pintakasvillisuuteen ja maaperään Suomessa käytössä olevilla lannoitusmäärillä.
Typpilannoituksen lisäksi kangasmailla voidaan käyttää myös tuhkalannoitusta joko sellaisenaan tai yhdessä typpilannoituksen kanssa. Tuhkalannoitusta voidaan käyttää, kun halutaan palauttaa metsäekosysteemiin sieltä esimerkiksi puunkorjuussa menetettyjä ravinteita. Tuhkalannoitus voi myös vaikuttaa typen vapautumiseen orgaanisesta aineesta epäorgaanisiksi muodoiksi, jotka ovat kasveille helposti käyttökelpoisia. Tuhkalannoituksen on myös raportoitu kohottavan neulasten booripitoisuuksia. Näin ollen tuhkan käyttö lannoitteena sopii kangasmetsiin, joissa esiintyy boorin puutosta. Tosin jotkin tuhkalaadut saattavat vaatia boorilisän, jotta ne toimivat myös boorilannoitteina.
Etenkin tuhkan sisältämien raskasmetallien on pelätty aiheuttavan ongelmia. Etelä-Suomen kuusikoissa ja Pohjois-Suomen männiköissä tehdyissä kokeissa maaveden seuranta ei kuitenkaan paljastanut merkittävästi kohonneita raskasmetallipitoisuuksia verrattuna lannoittamattomaan kontrollialaan.
Collections
- Julkaisut [87052]