Lappilainen maatila ja maatilametsätalous : Repullinen eväitä ja tiivistelmä julkaisusta Elinvoimaisen maatilan avaimia

Abstract

Maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt, maatalouden alueellinen rakenne on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Lounaisessa Lapissa (Simo, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola) maatilojen koko on kasvanut enemmän kuin muualla Lapissa ja tuotantomäärät ovat kasvaneet. Tuotannon määrän kasvaminen on kompensoinut lounaisen Lapin tilojen lukumääräisen pudotuksen. Tällä alueella tuotetaan yli puolet Lapin maidosta ja naudanlihasta. Keski- ja Etelä-Lapissa (Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Ranua, Posio) maatalouden rakenne poikkeaa jonkin verran Lounais-Lapista. Maatilat ovat viljelyalaltaan pienempiä ja tuotannon määrä on huomattavasti vähäisempi. Maatilayrittäjyyden vähenemä tällä alueella tulee lähivuosina olemaan voimakkaampi, kuin Lounais-Lapissa. Pohjois- ja Itä-Lapissa maatalouden muutos on ollut kaikkein voimakkain. Tilojen määrä on lukumääräisesti pudonnut paljon ja erityisesti nautakarjataloudenmäärä on voimakkaasti laskenut. Elinvoimaisia, vahvoja tiloja on, mutta niiden etäisyydet toisistaan ovat suuret ja tilojen keskinäisen yhteistyön tekeminen tällä alueella on vaikeampaa. Maidon ja lihan tuotannon kokonaismäärä on laskenut. Toimivien tilojen kokoluokan kasvu ei tällä alueella ole kompensoinut tuotannon kokonaismäärän laskua. Suuri kysymys Lapin maataloudessa on lopettavien maatilayrittäjien määrä ja ikäluokka, sekä uusien maatilayrittäjien määrä. Maatilarekistereiden tarkastelussa merkille pantavaa on, että suuri osa lopettajista kuuluu ikäluokkaan 41–50 vuotta. Tämä ikäluokka on se, jossa ammattitaito on hyvä, terveys on yleensä hyvä ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet suuret. Toinen suuri kysymys on, että kun maatilayrittäjien resurssit ovat samanlaiset, miksi toinen pärjää ja toinen ei? Tämän tutkimuksen ydintavoite oli rakentaa tilatesti, työkalu, jolla voitaisiin löytää vastaus Lapin maatilayrityksen menestymistä vaikeuttaviin tekijöihin. Mitkä ovat ne tekijät, jotka haittaavat tilan tuloksen saavuttamista, estävät toiminnan kehittämistä ja mihin asioihin tilalla on syytä erityisesti kiinnittää huomiota? Vastausten löytämiseksi Lapin aktiivitiloja lähestyttiin tutkimuskyselyllä. Tutkimuskyselyä täydennettiin haastattelulla, joka kohdennettiin otannalla niille tiloille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn. Tutkimustuloksissa nousi keskeisesti esille yrittäjien työhyvinvointi. Maatilayrittäjät olivat sitoutuneita ammattiinsa, pitivät siitä ja kokivat työnsä tärkeänä. Tästä huolimatta jaksaminen nousi esille. Jaksamisessa tilan ulkopuolelta tuleva paine oli vaikuttava tekijä. Tutkimuksen yhtenä osakokonaisuutena oli maatilametsätalous. Tutkimukseen osallistuneilla Lapin maatiloilla on keskimäärin noin 200 ha metsätalousmaata. Kyselyssä tiedusteltiin, miten yrittäjä metsäänsä hoitaa ja mikä merkitys metsätuloilla on tilan tulon muodostuksessa. Yllättävää tuloksissa oli, että metsänhoito ei maatiloilla ollut siinä tärkeysluokassa, kuin sen antama mahdollisuus on. Huomattavalta osalta puuttui metsäsuunnitelma ja hakkuurästejä oli runsaasti. Tutkimuksen tavoite, tilatesti, rakennettiin analyysitulosten pohjalta. Tavoitteeksi määriteltiin, että testin tulee olla mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helposti käytettävä. Testin rakentamiseen käytettiin paljon aikaa ja sitä testattiin maatiloilla. Se tarkastelee maatilan toimintoja asiakokonaisuuksina. Näitä asiakokonaisuuksia analyysitulosten pohjalta valittiin testiin kymmenen. Asiakokonaisuuksia ovat tilan tuotantosuunnat, peltoviljely, tuotantoeläimet, sosiaalisuus, työhyvinvointi ja terveys, talouden seuranta, vieras pääoma, yrityksen tulot, tulevaisuuden suunnittelu ja metsätalous. Jokaisen asiakokonaisuuden alle on laadittu muutama kyseistä asiaa käsittelevä tarkentava kysymys. Kysymyksen asettelu on laadittu niin, että vastauksesta voidaan päätellä kyseisen asiakokonaisuuden tilanne maatilayrityksessä. Maatilayrittäjiin ja yrittäjiksi aikoviin vaikuttaa hyvin vahvasti se, miten maataloudesta käydään keskustelua julkisuudessa. Julkisuudessa käytävä keskustelu koetaan maataloutta syyllistäväksi ja maatalous elinkeinoksi, jolla ei tule toimeen. Tällainen ei voi olla vaikuttamatta siihen, kuinka saadaan uusia yrittäjiä alalle ja siihen, miten alalla jo toimivat ajattelevat yrittämisen jatkamisesta. Vaikka tutkimus osoittaa, että yrittäjät ovat sitoutuneita ammattiinsa ja kokevat sen tärkeäksi, on mukana joukko yrittäjiä, joilla on paineita omassa yritystoiminnassaan. Näitä voivat olla muun muassa henkinen hyvinvointi ja talousvaikeudet. Tällöin vahva negatiivinen viesti voi olla laukaiseva tekijä päätökseen lopettaa yritystoiminta. Kustannukset lähtivät keväällä 2021 voimakkaaseen nousuun, joka näkyi energian, lannoitteiden ja rakennuspuutavaran hinnassa. Maatilayrittäjien vastatessa tutkimuskyselyyn voimakas kustannusten nousu ei ollut vielä tapahtunut. Tästä johtuen vuoden 2021 kustannustaso ei näy tämän tutkimuksen maatilayritysten tuloksessa. Hintojen nousu tulee näkymään tiloilla vuoden 2021 tuloksessa. Maatilayritykset ovat myös vuoden 2021 aikana jäädyttäneet investointeja, erityisesti niitä, jotka eivät ole yrityksen toiminnan kannalta kriittisiä. Tämän tutkimuksen on toteuttanut Luonnonvarakeskus yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen ja ProAgria Lapin kanssa. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun keittämisohjelmasta.