Maatalouden rakennetuen valintakriteereiden arviointi ja kehittäminen
Heikkilä, Anna-Maija (2021)
Heikkilä, Anna-Maija
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
84/2021
Sivut
33 s.
Luonnonvarakeskus
2021
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-319-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-319-0
Tiivistelmä
Suomi saa Euroopan unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Kansallisella rahoituksella täydennettävää EU-rahoitusta jaetaan Suomessa kahden ohjelman kautta: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Tässä selvityksessä tarkasteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää maatalouden rakennetukea, joka kostuu kahdesta eri tukimuodosta: nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituki. Tuen tavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen edistämällä maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
Rakennetuen myöntäminen perustuu alueellisiin myöntövaltuuksiin, joiden puitteissa ELY-keskukset myöntävät rahoitusta. Hakemukset pisteytetään ns. valintakriteereiden avulla. Pisteytyksen tarkoituksena on varmistaa, että rahoitettaviksi päätyvät hakemukset, jotka parhaiten tukevat ohjelman tavoitteita. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten hyvin maatalouden rakennetuen valintakriteerit ovat toimineet ohjelmakaudella 2014–2020. Tulosten perusteella tuli muotoilla suosituksia valintakriteereiden kehittämiseksi uudella ohjelmakaudella.
Pääasiallisena aineistona olivat Ruokaviraston Hyrrä-tietokantaan tallennetut tukipäätökset. Hyrrä-aineistoa täydennettiin Webropol-kyselyllä ELY-keskusten päätöskäsittelijöille. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä valintakriteereiden osuvuudesta, toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
Tukihakemuksia hylättiin ohjelmakaudella 2014–2020 varsin vähän. Kielteinen päätös tehtiin alle 10 prosentille hakemuksista. Yli 40 % hylkäyspäätöksen saaneista hakijoista haki samalla nimikkeellä tukea uudelleen. Näistä hakemuksista yli 70 % hyväksyttiin. Kielteisen päätöksen syynä oli useimmiten se, etteivät tukikelpoisuusvaatimukset täyttyneet. Valintakriteereihin tai valintapisteisiin liittyneitä hylkäysperusteita oli 23 % kirjatuista perusteista.
Vaikka tukihakemuksia hylättiin varsin vähän, hakemukset pisteytettiin valintakriteereiden mukaisesti. Nuorten viljelijöiden aloitustuen kaikki kolme valintakriteeriä olivat helposti pisteytettävissä ja toimivat hyvin päätöksenteon tukena. Investointituen kuudesta valintakriteeristä vaikutus kilpailukykyyn ja vaikutus ohjelman muiden tavoitteiden toteutumiseen olivat hankalimmat pisteytettävät ja tukivat heikoimmin päätöksentekoa. Ympäristöön ja tuotanto-olosuhteisiin liittyvät kriteerit kerryttivät huomattavan osuuden kokonaispisteistä.
Ehdotuksessa valintakriteereiden kehittämiseksi otettiin huomioon arvioinnista saadut tulokset ja hallituksen linjaus, jonka mukaan pisteytyksellä tulee voida mitata tuettavien hankkeiden ympäristö- ja ilmastoystävällisyyttä, kilpailukyvyn tukemista ja eläinten hyvinvointia. Maatalouden investointitukeen ilmastovaikutuksille laadittiin oma kriteerinsä ympäristökriteerin rinnalle ja vaikeaksi koetun kilpailukykykriteerin sisältökuvausta täydennettiin. Eläinten hyvinvointi säilyy ehdotuksessa olemassa olevassa kriteerissä, joka koskee vaikutuksia tuotanto-olosuhteisiin. Nuoren viljelijän aloitustuen kriteereihin tuotiin taloudellisen arvioinnin oheen tuotannon kestävyyden arviointi. Muutosehdotuksilla pyrittiin edesauttamaan hallitusohjelmaan kirjattujen maatalouden päästövähennysten toteutumista kokonaiskestävyys huomioiden.
Rakennetuen myöntäminen perustuu alueellisiin myöntövaltuuksiin, joiden puitteissa ELY-keskukset myöntävät rahoitusta. Hakemukset pisteytetään ns. valintakriteereiden avulla. Pisteytyksen tarkoituksena on varmistaa, että rahoitettaviksi päätyvät hakemukset, jotka parhaiten tukevat ohjelman tavoitteita. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten hyvin maatalouden rakennetuen valintakriteerit ovat toimineet ohjelmakaudella 2014–2020. Tulosten perusteella tuli muotoilla suosituksia valintakriteereiden kehittämiseksi uudella ohjelmakaudella.
Pääasiallisena aineistona olivat Ruokaviraston Hyrrä-tietokantaan tallennetut tukipäätökset. Hyrrä-aineistoa täydennettiin Webropol-kyselyllä ELY-keskusten päätöskäsittelijöille. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä valintakriteereiden osuvuudesta, toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
Tukihakemuksia hylättiin ohjelmakaudella 2014–2020 varsin vähän. Kielteinen päätös tehtiin alle 10 prosentille hakemuksista. Yli 40 % hylkäyspäätöksen saaneista hakijoista haki samalla nimikkeellä tukea uudelleen. Näistä hakemuksista yli 70 % hyväksyttiin. Kielteisen päätöksen syynä oli useimmiten se, etteivät tukikelpoisuusvaatimukset täyttyneet. Valintakriteereihin tai valintapisteisiin liittyneitä hylkäysperusteita oli 23 % kirjatuista perusteista.
Vaikka tukihakemuksia hylättiin varsin vähän, hakemukset pisteytettiin valintakriteereiden mukaisesti. Nuorten viljelijöiden aloitustuen kaikki kolme valintakriteeriä olivat helposti pisteytettävissä ja toimivat hyvin päätöksenteon tukena. Investointituen kuudesta valintakriteeristä vaikutus kilpailukykyyn ja vaikutus ohjelman muiden tavoitteiden toteutumiseen olivat hankalimmat pisteytettävät ja tukivat heikoimmin päätöksentekoa. Ympäristöön ja tuotanto-olosuhteisiin liittyvät kriteerit kerryttivät huomattavan osuuden kokonaispisteistä.
Ehdotuksessa valintakriteereiden kehittämiseksi otettiin huomioon arvioinnista saadut tulokset ja hallituksen linjaus, jonka mukaan pisteytyksellä tulee voida mitata tuettavien hankkeiden ympäristö- ja ilmastoystävällisyyttä, kilpailukyvyn tukemista ja eläinten hyvinvointia. Maatalouden investointitukeen ilmastovaikutuksille laadittiin oma kriteerinsä ympäristökriteerin rinnalle ja vaikeaksi koetun kilpailukykykriteerin sisältökuvausta täydennettiin. Eläinten hyvinvointi säilyy ehdotuksessa olemassa olevassa kriteerissä, joka koskee vaikutuksia tuotanto-olosuhteisiin. Nuoren viljelijän aloitustuen kriteereihin tuotiin taloudellisen arvioinnin oheen tuotannon kestävyyden arviointi. Muutosehdotuksilla pyrittiin edesauttamaan hallitusohjelmaan kirjattujen maatalouden päästövähennysten toteutumista kokonaiskestävyys huomioiden.
Collections
- Julkaisut [86017]