Esteet ja ajurit kuluttajien ruokahävikin vähentämisessä : Kirjallisuusselvitys

Abstract

Kotitalouksissa muodostuu lähes kolmasosa Suomen koko elintarvikeketjun ruokahävikistä. Tässä kirjallisuusselvityksessä tarkastellaan kuluttajien ruokahävikkiin vaikuttavia tekijöitä ja keinoja ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjallisuuteen pohjautuen esitetään suosituksia, tehokkaiden interventioiden toteuttamiseksi jatkossa. Tarkastelussa on rajauduttu kotitalous- ja kauppaympäristöön, painottuen erityisesti verkkokauppaan. Kuluttajien ruokahävikkiin vaikuttavat monet kompleksiset tekijät niin yksilötasolla, sosiaalisessa ja fyysisessä toimintaympäristössä kuin ympäröivässä yhteiskunnassa ja ne kaikki heijastuvat kuluttajien ruoan hankinta- ja kulutusketjussa tapahtuvaan toimintaan. Ruoka ja syöminen kietoutuvat vahvasti kuluttajien jokapäiväiseen elämään ja siksi rutiinit, tavat ja tottumukset korostuvat keskeisenä ruokahävikkiin vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi vaikuttavat kuluttajien taidot ja kyvyt, koska ne heijastuvat suoraan kuluttajien kykyihin ja taitoihin suunnitella esimerkiksi kotitalouksien ostoksia ja aterioita, tulkita elintarvikkeiden päiväysmerkintöjä ja hyödyntää ruoan tähteitä. Myös fyysinen ja sosiaalinen toimintaympäristö vaikuttavat kuluttajien toimintaan. Erityisesti ne kuluttajat, joilla on alhainen motivaatio suhteessa ruokahävikin vähentämiseen ja vähäiset taidot, hyötyvät sosiaalisten normien ja vaikutteiden vahvistamista. Yhteiskunnassa tapahtuvilla muutoksilla, kuten talouskriiseillä ja COVID-19-pandemialla, on ollut vaikutusta ruokahävikkiin, ja niistä saatuja oppeja on tärkeä hyödyntää jatkossa. Euroopan komissiossa ja Suomessa on panostettu viime vuosina ruokahävikkitutkimukseen ja vähentämiskeinoihin, mikä näkyy toimina mm. EU-tason ja kansallisen lainsäädännön kehittämisessä, hallitusohjelmassa ja erilaisten ruokahävikkihankkeiden rahoituksessa. Vähittäiskauppa voi omilla toimillaan edistää kuluttajien ruokahävikin vähentämistä, ja lisääntyvä verkkokauppa tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia hävikin vähentämiseksi. Verkkokaupan kautta voidaan kuluttajia ohjata tekemään vastuullisempia valintoja, vaikuttaa tehtävien ostosten määrään ja auttaa huomioimaan ruokahävikki. Tähän mennessä toteutetut kuluttajiin ruokahävikin vähentämiseen tähtäävät interventiot ovat kohdentuneet lähinnä tiedotukseen ja valistukseen, pakkaus- ja säilytysratkaisuihin, teknologisiin ratkaisuihin sekä järjestelmän tai toimintatavan muutoksiin, ja niiden vaikuttavuudesta on vain vähän tietoa. Jatkossa tehokkaiden ja vaikuttavien ruokahävikkitoimien kehittämisessä tulisi huomioida erilaiset kuluttajaryhmät, kohdentaa toimia arjen päivittäisiin toimintatapoihin, vaikuttaa kuluttajiin monitahoisilla ja erilaisilla, niin reflektiivisiin kuin automaattisiin käyttäytymismalleihin vaikuttavilla, interventioilla sekä vahvistaa ja kehittää ruokahävikkiä vähentäviä sosiaalisia normeja ja vaikutteita. Lisäksi interventioiden vaikuttavuudesta tarvitaan tutkimustietoa ja niiden systemaattista arviointia tulee kehittää.