Elintarviketuotannon sivujakeiden hyödyntäminen: Liha-, kala- ja kasvistuotannon sivujakeet

Abstract

Elintarviketuotannossa muodostuu merkittävä määrä sivujakeita, jotka ovat arvokasta raaka-ainetta elintarvikkeita, rehuja, kosmetiikkaa, lääkeaineita, energiaa ja maanparannusaineita sekä teknisiä tuotteita valmistaville yrityksille. Yrityksillä on kiinnostusta ja tarve tehostaa sivujakeiden hyödyntämistä. Sivujakeiden kuljetus ja käsittely aiheuttavat kustannuksia, joita voidaan pienentää niiden muodostumisen vähentämisellä ja muodostuneiden sivujakeiden tuotteistamisella. Tällä voidaan saavuttaa taloudellisen hyödyn lisäksi, imagohyötyä yritykselle ja edistää myös toisen yrityksen toimintaa sekä pienentää sivujakeiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Uusivu – Uutta liiketoimintaa sivutuotteista -hankkeen tavoitteena oli kehittää yritysten yhteistyötä tuomalla yrityksiin tietoa potentiaalisista yhteistyökumppaneista, sekä erilaisista käsittelymenetelmistä, yhteistyömahdollisuuksista ja niiden eduista. Lisäksi selvitettiin erilaisia tapoja käsitellä sivutuotteet siten, että niistä voidaan valmistaa uusia tuotteita. Hankkeessa koottiin tietoa sivujakeiden käsittelymenetelmistä ja tekniikoista sekä erilaisista mahdollisuuksista hyödyntää niitä elintarvikkeena, rehuna, rehujen lisäaineena, lemmikkien ruokana sekä teknisinä tuotteina. Elinkaariset hiilijalanjäljet laskettiin viidelle raaka-aineelle. Tuotekehityskokeita tehtiin mm. omenamäskille, ravunkuorille ja höyhenille. Hankkeessa toteutettiin neljä erillistä kyselyä: teurastamoille, kasvis-, kala- sekä lemmikkien ruokia valmistaville yrityksille. Lisäksi koottiin tietoa muodostuvien raaka-aineiden määristä, käsittelymenetelmistä, erilaisista tuotteistamismahdollisuuksista ja tuotteista. Hankkeessa oli mukana yli 50 yritystä: teurastamoita, kala- ja kasvisyrityksiä, lemmikkien ruokia valmistavia yrityksiä, laitevalmistajia sekä muita sivutuotteita jatkojalostavia yrityksiä. Hankkeen aikana käytiin lukuisissa yrityksissä, keskusteltiin ja kuultiin yritysten näkökulmia. Hankkeen aikana toteutettiin myös lukuisia työpajoja ja seminaareja, joissa tavoitteena oli eri teemojen läpikäynnin lisäksi kannustaa yrityksiä verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä. Hankkeen rahoittivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä yritykset. Hanke oli alueiden välinen ja mukana olivat Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Varsinais-Suomi, Häme, Etelä- ja Pohjois-Savo ja Pirkanmaa.