Merenkurkun merikutuisen siian istutustuotto ja syönnösalueet
Veneranta, Lari; Harjunpää, Hannu (2021)
Veneranta, Lari
Harjunpää, Hannu
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
59/2021
Sivut
35 s.
Luonnonvarakeskus
2021
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-261-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-261-2
Tiivistelmä
Merenkurkun alueelle istutettavia yksikesäisiä siianpoikasia merkittiin värimerkillä yhteensä 255 000 kappaletta vuosina 2014–2016. Maalahdessa toteutettiin emokalojen kutupyynti, jossa 382 kutusiialle laitettiin selkäevän juureen Carlin-merkki. Lisäksi Merikarvialla kasvatettiin Maalahden siikakannan poikasia vastakuoriutuneesta kesänvanhoiksi viljelykasseissa vuosina 2015–2017. Vapautuksen yhteydessä poikaset värimerkittiin ja niiden esiintymistä saaliissa selvitettiin samoista saalisnäytteistä Merenkurkun alueen istutuskalojen kanssa.
Värimerkittyjen siikojen esiintymistä saaliissa ja niiden kasvua selvitettiin yhteistyössä kaupallisten kalastajien ja kalatukkujen kanssa vuosina 2017–2020. Yhteistyökalastajille jaettiin käyttöön UV-valot, joiden avulla he pystyivät saaliista tarkistamaan värimerkittyjen siikojen esiintymisen. Lisäksi osa kaloista tarkistettiin Luonnonvarakeskuksen EU-tiedonkeruuhankkeen näytteenoton yhteydessä. Kalastajien saaliiksi jääneistä Carlin-merkityistä siioista merkkipalautuksia saatiin Luonnonvarakeskuksen merkkipalautusjärjestelmän kautta.
Väri- ja Carlin-merkintöjen palautusten perusteella Merenkurkkuun istutettu tai kutupaikalta pyydetty Maalahden suistosiika vaeltaa etelään syönnöstämään ja palaa syksyllä kutuajan lähestyessä takaisin Merenkurkkuun. Carlin-merkittyjä siikoja saatiin saaliiksi kutupaikalla merkinnän jälkeisinä syksyinä tehtyjen koekalastusten yhteydessä, joten pieni osa siioista selviytyi kudulle uudestaan ensimmäisen kutukerran jälkeen. Värimerkityistä Merenkurkun alueelle istutetuista kaloista suurin osa jäi saaliiksi Merenkurkun eteläpuolisella lähialueella ja Merenkurkun pohjoispuolelta havaintoja ei kertynyt. Istutuspaikka vaikutti syönnösalueen sijoittumiseen ja sekä Merenkurkun että Maalahden istutuksissa syönnösalue ulottui noin 200 km istutusalueesta etelään.
Istutusten tuottamaa saalista arvioitiin värimerkittyjen siikojen saalisosuuksien ja pyyntiruutukohtaisten kokonaissaaliiden perusteella. Merenkurkun istutuksista saatu kilomääräinen tuotto 1 000 istutuspoikasta kohden vaihteli vuosien 2014–2016 istutuserissä 10,7–33,2 kg välillä. Vastaavasti Merikarvian kassikasvatuksessa istutustuotto vuosien 2015 ja 2016 osalta oli 17,5 kg ja 12,6 kg. Vuoden 2017 kasvatuksessa istutetuista poikasista ei kesään 2020 mennessä ollut kertynyt palautuksia. Merikarvian kassikasvatuksesta istutettujen siianpoikasten tuottoon vaikuttanee suuresti istutuspoikasten koon suuri hajonta ja pienikokoiseksi jääneiden poikasten suuri osuus. Mikäli kasvatuksessa istutuspoikaset kyettäisiin kasvattamaan tasakoisiksi ja vastaamaan esimerkiksi luonnonravintolammikoiden poikasten keskimääräistä kokojakaumaa, kilomääräinen tuotto todennäköisesti parantuisi huomattavasti.
Saalispalautusten perusteella istutetut siiat pyydetään pääasiassa kolme- ja neljävuotiaana, jolloin osa kalojen kasvupotentiaalista menetetään. Istutusten kilomääräinen tuotto olisi suurempi, mikäli siiat pyydettäisiin vuotta myöhemmin. Tällöin myös nykyistä suurempi osuus siioista voisi kutea lisääntymisalueella ja tukea siten luontaista lisääntymistä. Verrattuna aiempiin vastaaviin istutuksiin 1990-luvulla, Merenkurkun ja Merikarvian istutusten tuotto jäi heikommaksi. Pyynnin ohella istutustuottoon voi vaikuttaa myös merialueella kasvanut hyljekanta ja todennäköisesti aiempaa suurempi luonnollinen kuolevuus.
Värimerkittyjen siikojen esiintymistä saaliissa ja niiden kasvua selvitettiin yhteistyössä kaupallisten kalastajien ja kalatukkujen kanssa vuosina 2017–2020. Yhteistyökalastajille jaettiin käyttöön UV-valot, joiden avulla he pystyivät saaliista tarkistamaan värimerkittyjen siikojen esiintymisen. Lisäksi osa kaloista tarkistettiin Luonnonvarakeskuksen EU-tiedonkeruuhankkeen näytteenoton yhteydessä. Kalastajien saaliiksi jääneistä Carlin-merkityistä siioista merkkipalautuksia saatiin Luonnonvarakeskuksen merkkipalautusjärjestelmän kautta.
Väri- ja Carlin-merkintöjen palautusten perusteella Merenkurkkuun istutettu tai kutupaikalta pyydetty Maalahden suistosiika vaeltaa etelään syönnöstämään ja palaa syksyllä kutuajan lähestyessä takaisin Merenkurkkuun. Carlin-merkittyjä siikoja saatiin saaliiksi kutupaikalla merkinnän jälkeisinä syksyinä tehtyjen koekalastusten yhteydessä, joten pieni osa siioista selviytyi kudulle uudestaan ensimmäisen kutukerran jälkeen. Värimerkityistä Merenkurkun alueelle istutetuista kaloista suurin osa jäi saaliiksi Merenkurkun eteläpuolisella lähialueella ja Merenkurkun pohjoispuolelta havaintoja ei kertynyt. Istutuspaikka vaikutti syönnösalueen sijoittumiseen ja sekä Merenkurkun että Maalahden istutuksissa syönnösalue ulottui noin 200 km istutusalueesta etelään.
Istutusten tuottamaa saalista arvioitiin värimerkittyjen siikojen saalisosuuksien ja pyyntiruutukohtaisten kokonaissaaliiden perusteella. Merenkurkun istutuksista saatu kilomääräinen tuotto 1 000 istutuspoikasta kohden vaihteli vuosien 2014–2016 istutuserissä 10,7–33,2 kg välillä. Vastaavasti Merikarvian kassikasvatuksessa istutustuotto vuosien 2015 ja 2016 osalta oli 17,5 kg ja 12,6 kg. Vuoden 2017 kasvatuksessa istutetuista poikasista ei kesään 2020 mennessä ollut kertynyt palautuksia. Merikarvian kassikasvatuksesta istutettujen siianpoikasten tuottoon vaikuttanee suuresti istutuspoikasten koon suuri hajonta ja pienikokoiseksi jääneiden poikasten suuri osuus. Mikäli kasvatuksessa istutuspoikaset kyettäisiin kasvattamaan tasakoisiksi ja vastaamaan esimerkiksi luonnonravintolammikoiden poikasten keskimääräistä kokojakaumaa, kilomääräinen tuotto todennäköisesti parantuisi huomattavasti.
Saalispalautusten perusteella istutetut siiat pyydetään pääasiassa kolme- ja neljävuotiaana, jolloin osa kalojen kasvupotentiaalista menetetään. Istutusten kilomääräinen tuotto olisi suurempi, mikäli siiat pyydettäisiin vuotta myöhemmin. Tällöin myös nykyistä suurempi osuus siioista voisi kutea lisääntymisalueella ja tukea siten luontaista lisääntymistä. Verrattuna aiempiin vastaaviin istutuksiin 1990-luvulla, Merenkurkun ja Merikarvian istutusten tuotto jäi heikommaksi. Pyynnin ohella istutustuottoon voi vaikuttaa myös merialueella kasvanut hyljekanta ja todennäköisesti aiempaa suurempi luonnollinen kuolevuus.
Collections
- Julkaisut [86739]