Maataloustyökone 2025 digitaalisissa ekosysteemeissä

Muutokset tulevaisuuden koneissa ja palveluissa luovat teknologiateollisuudelle ja palvelujen tuottajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toimintaympäristön muutokset on hyödynnettävä yritysten toiminnan ja tuotteiden kehittämisessä, jotta kotimaisten koneiden ja palveluiden kilpailukyky pystytään varmistamaan. Tämä kehityskulku edellyttää eri osapuolten välistä palvelutoimintojen yhteiskehittämistä, jossa hyödynnetään digitaalisten teknologioiden ja automaation luomat mahdollisuudet. Luonnonvarakeskus toteutti 2017–2019 Aalto-yliopiston ja Suomen maatalousautomaatio ry:n jäsenten kanssa hankkeen ”MaTyKo 2025 Maataloustyökone 2025 – yhteensopivuus, palvelut ja tulevaisuuden standardit”, jonka päärahoittaja oli Business Finland. Tavoitteena oli nostaa maatalouskonevalmistajien ja teknologiayritysten valmiutta tuottaa ja hyödyntää digitaalisia palveluita ja mahdollistaa parempi liittyminen loppukäyttäjien ja palvelutuottajien arvoverkkoihin sekä kotimaassa että globaalisti. Hankkeen yhtenä osana tarkasteltiin liiketoimintamalleja, kuinka alan yritykset yhdessä voivat tuottaa loppukäyttäjille lisäarvoa hyödyntämällä digitaalisia tulevaisuuden työkoneisiin inte-groituvia palveluja. Tämä julkaisu keskittyy kuvaamaan menetelmät, joilla nämä yhteiset liiketoimintamallit johdettiin. Tarkastelu tehtiin kuudelle käyttötapaukselle, joista johdettiin yhdessä yritysten kanssa digitaalisuutta hyödyntäviä palvelutuotannon malleja. Palvelutuotannon malleista konkretisoitiin toimijoiden yhteisiä liiketoimintamalleja arvolupausten lunastamiseksi. Liiketoimintamallien toteuttamispotentiaali arvioitiin yritysten kanssa. Yhteisenä haasteena nähtiin verkostoitumiseen liittyvän osaamisen ja käytäntöjen kehittäminen. Keskeistä on yritysten strateginen päätös toimia aktiivisesti yhteisten liiketoimintaekosysteemien muodostamiseksi. Ennen sitä jokaisen toimijan on tunnistettava hyödyt. Business Model Canvas -työkalu on toimiva menetelmä yrityksen liiketoiminnan kuvaamisen ja kehittämisen apuvälineenä ja sitä voidaan hyödyntää yhteisten arvolupausten muodostamisessa. Myös palvelutuotannon mallintaminen on toimiva tapa jäsentää liiketoimintaekosysteemi. Yritysten nykyisten tuotteiden ja palveluiden soveltuvuutta ja kehityspotentiaalia ekosysteemin osiksi on tarkasteltava yhteistoiminnassa järjestelmän kaikilla tasoilla: komponentit, kokonaiset järjestelmät ja erilaiset käyttötapaukset. Maatalouskonetoimialalla olisi mahdollista käynnistää yhteisiä digitaalisia palveluja esimerkiksi elinkaaren hallintaan liittyvää tiedonjakoa, analysointia ja diagnostiikkaa varten. Kukin yritys voisi hyödyntää näitä taustajärjestelmiä omassa palvelutarjonnassaan, oman brändinsä mukaisesti. Liiketoimintaekosysteemien toimijoista olisi koottava ohjausryhmä, joka ”orkestroi” sekä operatiivisen tason (esim. tekninen integrointi, sanastojen ylläpito, tietovirrat) että strategisen tason (esim. resurssien keskinäinen jakaminen, tuotekonseptointi ja –kehitys, tuotteistus, markkinointi) tavoitteenasetantaa ja toteutusta.