Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta

Abstract

Tässä raportissa kuvataan, miten kansallinen elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmä sekä hävikkitiekartta on rakennettu. Työ perustuu vuosina 2018–2020 toteutettuun Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeeseen. Raportissa on nostettu esiin: 1) elintarvikejätteen ja ruokahävikin määritelmät kansallisella tasolla, 2) käytetyt menetelmät elintarvikejätteen ja ruokahävikin arvioimiseksi elintarvikeketjun eri vaiheissa, 3) arvio tarvittavien otoskokojen suuruudesta ja edustavuudesta, 4) laskelma elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä koko elintarvikeketjun osalta sekä 5) kansallinen ruokahävikkitiekartta, jossa on tunnistettu keskeiset keihäänkärjet ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Elintarvikejätettä syntyy tämän tutkimuksen mukaan Suomessa vuositasolla 643 miljoonaa kiloa (kun mukaan ei lasketa peltoon jäävää satoa), josta ruokahävikin osuus on 351–376 miljoonaa kiloa. Elintarvikejätteestä suurin osa (46 %) muodostuu kotitalouksissa ja toiseksi eniten elintarviketeollisuudessa (25 %). Muiden ketjunvaiheiden osuudeksi elintarvikejätteestä on arvioitu: ravitsemispalvelut 12 %, kauppa 9 % ja alkutuotanto 8 %. Ruokahävikin osalta vastaavat luvut ovat: kotitaloudet 33 %, elintarviketeollisuus 23 %, ravitsemispalvelut 17 %, kauppa 16 % sekä alkutuotanto 11 % (ei sisällä peltoon jäävää satoa). Kotitalouksien osuus niin elintarvikejätteestä kuin ruokahävikistäkin on suurin, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu. Tätä selittää mm. kotitalouksien suuri lukumäärä. Ensimmäistä kertaa kotitalouksien ruokahävikkilaskelmissa on huomioitu myös nestemäinen hävikki. Tässä hankkeessa saadut tulokset ovat ensimmäinen kokonaisvaltainen analyysi koko elintarvikeketjun elintarvikejätteestä. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että tehtyjen arvioiden taustalla olevissa menetelmissä, aineistoissa ja aineistojen edustavuuksissa on vaihtelua eri ketjunosien välillä. Tulokset elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä ovat pääsääntöisesti vuosilta 2018–2019, mutta alkutuotannon arvio perustuu vuosien 2012–2018 tietoihin. Suomen ensimmäinen kansallinen ruokahävikin vähentämisen tiekartta jakautuu kuuteen keihäänkärkeen: 1) Vaikuttavat ohjauskeinot, 2) Kasvatuksella ja tiedolla kohti kestävämpää yhteiskuntaa, 3) Käytäntöjä muuttamalla kestävämmäksi, 4) Teknologiasta älyä, uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja, 5) Tutkimuksen kehitys ja hävikin seuranta sekä 6) Yhdessä enemmän. Jokainen keihäänkärki sisältää tarkempia ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Ruokahävikin vähentämiseksi tarvitaan niin markkinavetoisia kuin myös poliittisia ja lainsäädännöllisiä toimia sekä panostusta sosiokulttuuriseen muutokseen ja teknologisiin innovaatioihin. Hankkeen tuotokset luovat perustan elintarvikejätteen ja ruokahävikin systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle Suomessa sekä ruokahävikin vähentämiselle koko elintarvikeketjussa. Työ seurantajärjestelmän ja tiekartan parissa jatkuu erityisesti seurantamenetelmien ja -työkalujen kehittämiseksi, aineistojen edustavuuden ja otoskokojen parantamiseksi, seurantajärjestelmän kokonaisuuden systematisoimiseksi sekä ruokahävikin vähentämistoimenpiteiden kokoamiseksi.