Wood for Good (W4G)-hankkeen loppuraportti
Muilu-Mäkelä, Riina; Viik, Jari; Laine, Teemu; Ojala, Ann; Kostensalo, Joel; Kurkilahti, Mika; Matilainen, Hanna; Wik, Ida; Virtanen, Linda; Saukkonen, Natalia; Kuperstein Blasco, Deborah; Korhonen, Tuomas (2021)
Muilu-Mäkelä, Riina
Viik, Jari
Laine, Teemu
Ojala, Ann
Kostensalo, Joel
Kurkilahti, Mika
Matilainen, Hanna
Wik, Ida
Virtanen, Linda
Saukkonen, Natalia
Kuperstein Blasco, Deborah
Korhonen, Tuomas
Sivut
41 s.
Ympäristöministeriö, Kasvua ja kehitystä puusta - Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut ohjelma
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738284
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738284
Tiivistelmä
Wood for Good (W4G) -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa puun hyvinvointivaikutusten tuntemusta ja sitä kautta parantaa puumateriaalin kilpailukykyä rakennusmarkkinoilla. Poikkitieteellisen konsortion avulla puumateriaalin vaikutusta ihmiseen ja sisäympäristöön tutkittiin fysiologisilla ja psykologisilla mittauksilla ja sisäympäristön laatumittauksilla. Puunkäytön hyvinvointivaikutusten osuutta julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa selvitettiin media-aineistoanalyysillä ja haastattelututkimuksella. Lopuksi uutta tutkimustietoa käytettiin perustana puun hyvinvointivaikutusten talousvaikutuslaskelmille. W4G-hanke jakaantui kahteen työpakettiin, joita olivat 1. Puumateriaalin vaikutus ihmiseen ja 2. Päätösprosessien ymmärrys ja talouslaskelmat.
Ensimmäisessä työpaketissa toteutettiin empiirinen koeasetelma testihuoneissa, joissa mitattiin puusisustuksen vaikutusta sisäympäristön laatuun ja puumateriaalin psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia ihmiseen. Toisen testihuoneen pinnoista 50 % oli puumateriaalia (mäntyä), kontrollihuoneessa ei käytetty lainkaan puuta. Tutkimushenkilöt vierailivat huoneissa kolme kertaa satunnaistetussa järjestyksessä ja tekivät ennalta määrättyjä tehtäviä, joihin sisältyi erilaisia psykologisia mittareita. Huoneissa olon aikana tutkimushenkilöitä mitattiin sydänsähkökäyrää ja ihon sähkönjohtavuutta, joiden avulla arvioitiin autonomisen hermoston käyttäytymistä tehtävien aikana. Tutkimuksen mukaan puu on hyvinvointia tukeva materiaali. Puulla sisustetussa huoneessa lyhyen oleskelun jälkeen negatiiviset tunteet ja ärtyneisyys olivat alemmalla tasolla, kuin kontrollihuoneessa. Lisäksi tutkittavat tekivät lepohetken jälkeen puuhuoneessa hieman vähemmän virheitä huomiota vaativassa tehtävässä. Toisin kuin alun perin odotettiin, puumateriaalin vaikutus ei kuitenkaan näkynyt fysiologisissa mittauksissa sympaattisen hermoston aktivaation alenemisena eli kehon rentoutumisena. Kontrollihuoneeseen verrattuna puumateriaalilla sisustettu huone koettiin luonnollisemmaksi, kauniimmaksi, mielenkiintoisemmaksi, lämpimämmäksi, runsaammaksi ja hyväntuoksuisemmaksi tilaksi. Sisäympäristön laatumittaukset osoittivat, että puumateriaali alensi kosteudenvaihtelua huoneessa, lisäsi tiettyjen puuperäisten yhdisteiden pitoisuuksia ja vaikutti jälkikaiunta-aikaan.
W4G-hankkeen toisessa työpaketissa puunkäytön merkitystä sisäympäristöissä konkretisoitiin taloudellisilla laskelmilla, jotka perustuivat koeasetelman kautta tunnistettuihin, puumateriaalin henkilötuottavuutta lisääviin potentiaalisiin ominaisuuksiin. Laskelmien lähtökohtana olivat puu- ja kontrollihuoneen varustelun kustannukset ja koeasetelman tulokset. Tutkimustulosten perusteella ei voitu osoittaa suoraan puun käytön tuottavuusvaikutusta. Tulosten perusteella voitiin kuitenkin tehdä realistisia oletuksia tuottavuusparannuksesta ja laskea sellainen tuottavuusparannuksen taso, jolla puumateriaalihankinta tulee kannattavaksi. Työpaketissa toteutettujen, koulurakennushankkeita koskevien haastattelujen mukaan sisäympäristön laatutekijät vaikuttivat olevan yksi merkittävimmistä ajureista myös julkisissa päätöksentekoprosesseissa. Tutkimuksemme mukaan hyvä sisäilmanlaatu on merkittävin syy valita puurakenteinen julkinen rakennus betonisen sijaan. Kuitenkin tietyt rakennustekniset syyt usein johtivat siihen, että kunnissa päädyttiin rakentamaan sekä puusta että betonista. Lisäksi työpaketissa toteutettu media-analyysi vahvisti käsitystä siitä, että puuta pidetään julkisessa keskustelussa terveysvaikutteisena ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina.
Ensimmäisessä työpaketissa toteutettiin empiirinen koeasetelma testihuoneissa, joissa mitattiin puusisustuksen vaikutusta sisäympäristön laatuun ja puumateriaalin psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia ihmiseen. Toisen testihuoneen pinnoista 50 % oli puumateriaalia (mäntyä), kontrollihuoneessa ei käytetty lainkaan puuta. Tutkimushenkilöt vierailivat huoneissa kolme kertaa satunnaistetussa järjestyksessä ja tekivät ennalta määrättyjä tehtäviä, joihin sisältyi erilaisia psykologisia mittareita. Huoneissa olon aikana tutkimushenkilöitä mitattiin sydänsähkökäyrää ja ihon sähkönjohtavuutta, joiden avulla arvioitiin autonomisen hermoston käyttäytymistä tehtävien aikana. Tutkimuksen mukaan puu on hyvinvointia tukeva materiaali. Puulla sisustetussa huoneessa lyhyen oleskelun jälkeen negatiiviset tunteet ja ärtyneisyys olivat alemmalla tasolla, kuin kontrollihuoneessa. Lisäksi tutkittavat tekivät lepohetken jälkeen puuhuoneessa hieman vähemmän virheitä huomiota vaativassa tehtävässä. Toisin kuin alun perin odotettiin, puumateriaalin vaikutus ei kuitenkaan näkynyt fysiologisissa mittauksissa sympaattisen hermoston aktivaation alenemisena eli kehon rentoutumisena. Kontrollihuoneeseen verrattuna puumateriaalilla sisustettu huone koettiin luonnollisemmaksi, kauniimmaksi, mielenkiintoisemmaksi, lämpimämmäksi, runsaammaksi ja hyväntuoksuisemmaksi tilaksi. Sisäympäristön laatumittaukset osoittivat, että puumateriaali alensi kosteudenvaihtelua huoneessa, lisäsi tiettyjen puuperäisten yhdisteiden pitoisuuksia ja vaikutti jälkikaiunta-aikaan.
W4G-hankkeen toisessa työpaketissa puunkäytön merkitystä sisäympäristöissä konkretisoitiin taloudellisilla laskelmilla, jotka perustuivat koeasetelman kautta tunnistettuihin, puumateriaalin henkilötuottavuutta lisääviin potentiaalisiin ominaisuuksiin. Laskelmien lähtökohtana olivat puu- ja kontrollihuoneen varustelun kustannukset ja koeasetelman tulokset. Tutkimustulosten perusteella ei voitu osoittaa suoraan puun käytön tuottavuusvaikutusta. Tulosten perusteella voitiin kuitenkin tehdä realistisia oletuksia tuottavuusparannuksesta ja laskea sellainen tuottavuusparannuksen taso, jolla puumateriaalihankinta tulee kannattavaksi. Työpaketissa toteutettujen, koulurakennushankkeita koskevien haastattelujen mukaan sisäympäristön laatutekijät vaikuttivat olevan yksi merkittävimmistä ajureista myös julkisissa päätöksentekoprosesseissa. Tutkimuksemme mukaan hyvä sisäilmanlaatu on merkittävin syy valita puurakenteinen julkinen rakennus betonisen sijaan. Kuitenkin tietyt rakennustekniset syyt usein johtivat siihen, että kunnissa päädyttiin rakentamaan sekä puusta että betonista. Lisäksi työpaketissa toteutettu media-analyysi vahvisti käsitystä siitä, että puuta pidetään julkisessa keskustelussa terveysvaikutteisena ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina.
Collections
- Julkaisut [87052]