Luke
 

Tornionjoen nousulohien kaikuluotausseurannat vuosina 2009–2020

luke-luobio_9_2021.pdf
luke-luobio_9_2021.pdf - 3.81 MB
© Luonnonvarakeskus

URI

Tiivistelmä

Tornionjoella lohien kutunousua on seurattu kaikuluotaamalla vuodesta 2009 alkaen. Luotauspaikka sijaitsee Kattilakoskella, noin 100 km jokisuusta ylävirtaan. Se on jokisuusta lähtien ensimmäinen kaikuluotaukseen hyvin soveltuva alue. Joen molemmille puolille asennetuilla kaikuluotaimilla saadaan vuosittain tuotettua luotettava arvio joenkohdan ohi nousevien lohien määristä kaikuluotainkeilojen kattamalla alueella. Kaikuluotaus aloitetaan toukokuun ensimmäisten viikkojen aikana, joen jää- ja tulvatilanteen niin salliessa. Ensimmäiset lohet havaitaan kaikuluotaimissa tyypillisesti toukokuun puoleen väliin mennessä. Vilkkaimmillaan lohien nousu on kesäkuun kahdella viimeisellä viikolla. Kahdentoista vuoden seurantajakson (2009–2020) aikana nousulohien määrät kaikuluotauspaikalla ovat vaihdelleet 17 200–100 200 lohiyksilön välillä. Vähiten lohia nousi seurannan alkuvuosina 2009–2011 ja eniten vuosina 2014 ja 2016. Vuosittainen lohien nousuhuippu vaihteli kesäkuun 18 päivästä heinäkuun 6 päivään. Varhaisin nousuhuippu havaittiin lohennousun ennätysvuonna 2016, ja myöhäisin nousuhuippu vuonna 2009. Tornionjokeen nousevista lohista suurin osa on useamman merivuoden lohia. Yhden merivuoden lohien osuus on vaihdellut kahdentoista vuoden tarkastelujakson aikana 7–24 % välillä. Yhden merivuoden lohien osuus ei korreloi lohien kokonaismäärän kanssa. Tornionjoen lohien kaikuluotauslaskenta on osoittautunut hyväksi lohikantojen tilan seurantamenetelmäksi, joka tuottaa käytännössä sovelluskelpoista tietoa vesistön lohikantojen hoidon suunnittelun ja kalastuksen järjestämisen tueksi. Kaikuluotausseurantaa tullaan jatkamaan tulevinakin vuosina pyrkien samalla automatisoimaan laskentaa tulosten tuottamisen nopeuttamiseksi.

ISBN

978-952-380-158-5

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys

Julkaisusarja

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

Volyymi

Numero

9/2021

Sivut

Sivut

32 s.

ISSN

2342-7647

DOI