Hyönteisten kasvatus ja käyttö ruokana tai rehuna

Abstract

Noin kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravinnokseen ja syötäväksi kelpaavia hyönteislajeja tunnetaan parisen tuhatta, mutta Suomessa alan liiketoiminta käynnistyi vasta muutama vuosi sitten ja hyönteiset katsotaan uuselintarvikkeiksi. Ruoaksi Suomessa voidaan käyttää tiettyjä kokonaisia hyönteisiä. Niitä voidaan rouhia, jauhaa tai kuivata, mutta niistä ei saa poistaa osia eikä eristää tai uuttaa ainesosia. Korkean proteiinipitoisuutensa vuoksi hyönteiset voivat olla myös hyvä rehuaine. Lisäksi niistä voidaan saada teollisuuteen raaka-aineita, kuten kitiiniä. Tämä raportti perustuu Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla-hankkeen (ENTOLAB) aikana kerättyyn materiaaliin. Raporttiin on koottu tietoa hyönteisten ravitsemuksellisista tarpeista, kasvatusolosuhteista, kasvatuksen hygieniasta, tuoteturvallisuuden varmistamisesta ja etenkin kotisirkkojen, jauhomatojen ja mustasotilaskärpäsen tuotannosta ja käytöstä. Hyönteiset ovat tasalämpöisiä eläimiä tehokkaampia muuttamaan rehua eläinvalkuaiseksi ja rasvaksi, ja hyönteisten rehuhyötysuhteen on todettu olevan parempi kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Yleisimmin kasvatettavien hyönteisten pito vaatii trooppisia olosuhteita, noin 25–30 °C lämpötilaa ja 60–70 % ilmankosteutta. Hyönteisten ravintoainetarpeet ovat melko samankaltaiset kuin kehittyneemmillä eläimillä, lukuun ottamatta sterolien tarvetta ja muutamia poikkeuksia. Hyönteiset tarvitsevat aminohappoja, vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita sekä hiilihydraatteja, lipidejä ja steroleja. ENTOLAB-hankkeen kasvatuskokeilu kotisirkoilla (Acheta domesticus) osoitti, ettei kotisirkkojen ravinnoksi sovi mikä tahansa rehu, vaan sen on vastattava niiden ravintovaatimuksia. Hygienia, taudeilta suojautuminen ja tuoteturvallisuuden varmistaminen ovat tärkeä osa menestyvää hyönteiskasvatusta. On kiinnitettävä huomiota hyvään hygieeniseen suunnitteluun ja rakentamiseen, tarkoituksenmukaiseen rakennuksen sijaintiin ja tilojen järjestämiseen, jotta riskejä voidaan hallita tehokkaasti. Pinnat ja materiaalit on valittava niin, että ne on helppo pitää puhtaana ja kunnossa. Myös lämpötilan ja ilmankosteuden säätömahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Tuotteesta saatava hinta, työmenekki, rehu-, energia-, logistiikka-, rakennus- ja aloituskustannukset sekä hyönteisten elinvoimaisuus ovat hyönteistuotannon kannattavuuden kannalta tärkeitä tekijöitä. Alan haasteena on tuotannon automatisointi, jotta kasvatuksesta saadaan taloudellisesti kilpailukykyistä. Koska ala on Suomessa uusi, voi sen kannattavuuden arviointiin liittyä paljon epävarmuutta. Suomalaiset suhtautuvat melko myönteisesti hyönteisruokaan. Kuluttajien ostohalukkuuteen vaikuttavat kokemukset hyönteistuotteista, ruokaan liittyvät pelot, tieto ja kokemukset, kuten ruoan ulkonäkö-, haju- ja maistamiskokemukset. Hyönteisruoka on uutta, joten sen käyttöön liittyy kokeilunhalua ja itsensä ylittämistä. Hyönteisruoan laajamittaisen käytön edellytyksenä kuitenkin on, että sen käyttö arkipäiväistyy ja tarjolla on helppoja tapoja käyttää ja valmistaa hyönteisruokaa.