Metsikön harventamisen ja maankäsittelyn vaikutus männiköiden luontaiseen uudistumiseen ja taimien kasvuun Lapissa.

Abstract

Pohjois-Suomessa metsien kasvu on hidasta, joten sekä tuotos että tuotto jäävät pieniksi. Siksi alhaiset uudistamiskustannukset ovat Lapissa kannattavan metsänkasvatuksen perusta. Mikäli luontainen uudistaminen onnistuu, voidaan tuottoa pienentävä kallis metsänviljely (istutus tai kylvö) välttää. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, millainen vaikutus metsikön puuston harventamisella ja maankäsittelyllä on luontaiseen uudistumiseen ja taimien kasvuun. Tutkimusta varten eri puolille Lappia perustettiin tutkimusmetsiköitä, joihin rajatuille koeruuduille arvottiin jokin kasvatustiheyksistä: 50 runkoa/ha, 150 runkoa/ha, 250 runkoa/ha tai harventamaton kontrolli, missä puuston tiheys oli ≥ 250 runkoa/ha. Lisäksi tehtiin maankäsittely (äestys) kahdella koeruudulla, joilla puuston tiheys oli joko 50 runkoa/ha tai 150 runkoa/ha. Koeruuduilla seurattiin 11 vuoden ajan mm. taimien lukumäärää, ikää ja pituutta. Seurannassa selvisi, että ajan kuluessa taimien lukumäärä kasvaa sitä voimakkaammin, mitä harvempi puusto on. Taimien pituuskasvu oli harventamattomassa kontrollissa ja tiheimmässä (250 runkoa/ha) käsittelyssä hyvin pientä tai jopa olematonta mutta kohosi puuston harventuessa. Parhaimpaan kasvuun päästiin, jos puusto oli harvaa ja maa käsitelty. Tulokset osoittavat, että Lapissa kuivahkojen kankaiden männiköt uudistuvat luontaisesti tarpeeksi hyvin, jotta metsälain vaatimat rajat saavutetaan. Jos tavoitellaan metsänhoitosuositusten mukaista taimikon tavoitetiheyttä korkealaatuisen tukkipuun takaamiseksi, siihen päästään harventamalla puusto harvaksi tai tekemällä maankäsittely.