Tenojoen lohen aluetaloudelliset vaikutukset ja kalastusmatkailun kehittäminen
Knuuttila, Marja; Lankia, Tuija; Länsman, Maija; Pouta, Eija; Vatanen, Eero; Venesjärvi, Riikka (2020)
Knuuttila, Marja
Lankia, Tuija
Länsman, Maija
Pouta, Eija
Vatanen, Eero
Venesjärvi, Riikka
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
85/2020
Sivut
57 s.
Luonnonvarakeskus
2020
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-087-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-087-8
Tiivistelmä
Tutkimus selvitti Tenojoen lohenkalastuksen taloudellista merkitystä Utsjoen kunnassa, kalastusmatkailijoiden tyytyväisyyttä kalastusmatkaan, alueen vetovoimatekijöitä ja palveluiden tärkeyttä.
Tutkimustiedon hankkimiseksi lähettiin kysely 2 594 kalastusmatkailijalle, jotka olivat hankkineet Tenojoen lohenkalastusluvan Suomen lupakaupasta kaudelle 2018. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 71,4. Lisäksi käytettiin Luonnonvarakeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen tilastoja sekä eri verkkopyydyksiä käyttäneiltä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa. Lohenkalastuksen välilliset tulovaikutukset laskettiin panos-tuotosmallilla kansantalouden tilinpidon tilastointiperiaatteilla.
Kalastusmatkailijat käyttivät rahaa Utsjoella noin 2,6 milj. euroa, mikä jakaantui puoliksi kauppatavara- ja palveluhankintoihin. Tästä paikallistuotantoa oli noin 1,6 milj. euroa ja noin miljoona euroa valui muualle kaupasta ostettuina tavaroina. Kalastuslupia kalastusmatkailijat ostivat lähes 0,6 miljoonalla, paikalliset vajaalla 30 000 eurolla. Kalastuslupien tulostuksesta kalastusmatkailijat maksoivat arviolta vajaat 30 0000 euroa. Teno-Inarijoen pääuoman noin 18 tonnin lohisaaliin arvoksi Itämeren lohen kalastajahinnalla saatiin lähes 95 000 euroa. Paikalliskalastajien tavara- ja palveluhankinnoista jäi paikallistuloksi noin 2 000 euroa. Yhteensä näistä kertyi välitöntä tuotosta noin 2,3 milj. euron edestä, mikä oli noin 5 % arvioidusta Utsjoen paikallistalouden 46 milj. euron kokonaistuotoksesta.
Lohenkalastuksen kerrannaisvaikutukset huomioiden välitön 2,3 milj. euron tuotos kertautui yli 4 milj. euroksi, mikä poistuisi Utsjoen tulonkierrosta, jos Tenon kalastusmatkailu loppuisi kokonaan. Suuret kerrannaisvaikutukset olivat seurausta siitä, että kalastusmatkailijat käyttivät paikallispalveluja. Vapaa-ajankalastusta ja kotitarvekalastusta ei työllisyydeksi tilastoida, joten Tenon kalastuksen välittömän työllistävyyden arvioitiin olevan viisi henkilötyövuotta. Välillisesti Tenon lohenkalastus työllisti 19 työvuoden verran. Kalastusmatkailijamäärä Suomen puolella vähentyi kolmannekseen kalastussäännön muutosta edeltävistä vuosista. Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen samassa suhteessa, ovat lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset Utsjoen taloudessa vähentyneet yli 5 milj. euroa kalastuskiintiön seurauksena.
Tenon kalastusmatkailijoille tärkeimpiä palveluita ja vetovoimatekijöitä ja siten myös tekijöitä, joiden ylläpitäminen on olennaista kalastusmatkailuelinkeinon ylläpitämiseksi, olivat luonnonvaraisen lohen kalastusmahdollisuus, luonnonmaisema, kalastuslupien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus. Myös majoitus- ja ruokakauppapalvelut koettiin melko tärkeiksi. Muita syitä Tenolle matkustamiseen olivat vahva perinne, paikkakuntalaisten ja muiden kalastajien tapaaminen sekä alueen tuttuus.
Tärkein kehittämistarve liittyi kalastuslupien saatavuuteen ja lupajärjestelmän toimivuuteen. Tyytyväisimpiä oltiin Tenojokivarren luonnonmaisemaan, saaliin laatuun ja majoituspalveluihin. Uudet aktiviteetit eivät herättäneet suurta kiinnostusta kalastusmatkailijoissa mutta tulosten perusteella nimenomaan palvelumyynti kasvattaisi tuloja alueella.
Tutkimustiedon hankkimiseksi lähettiin kysely 2 594 kalastusmatkailijalle, jotka olivat hankkineet Tenojoen lohenkalastusluvan Suomen lupakaupasta kaudelle 2018. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 71,4. Lisäksi käytettiin Luonnonvarakeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen tilastoja sekä eri verkkopyydyksiä käyttäneiltä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa. Lohenkalastuksen välilliset tulovaikutukset laskettiin panos-tuotosmallilla kansantalouden tilinpidon tilastointiperiaatteilla.
Kalastusmatkailijat käyttivät rahaa Utsjoella noin 2,6 milj. euroa, mikä jakaantui puoliksi kauppatavara- ja palveluhankintoihin. Tästä paikallistuotantoa oli noin 1,6 milj. euroa ja noin miljoona euroa valui muualle kaupasta ostettuina tavaroina. Kalastuslupia kalastusmatkailijat ostivat lähes 0,6 miljoonalla, paikalliset vajaalla 30 000 eurolla. Kalastuslupien tulostuksesta kalastusmatkailijat maksoivat arviolta vajaat 30 0000 euroa. Teno-Inarijoen pääuoman noin 18 tonnin lohisaaliin arvoksi Itämeren lohen kalastajahinnalla saatiin lähes 95 000 euroa. Paikalliskalastajien tavara- ja palveluhankinnoista jäi paikallistuloksi noin 2 000 euroa. Yhteensä näistä kertyi välitöntä tuotosta noin 2,3 milj. euron edestä, mikä oli noin 5 % arvioidusta Utsjoen paikallistalouden 46 milj. euron kokonaistuotoksesta.
Lohenkalastuksen kerrannaisvaikutukset huomioiden välitön 2,3 milj. euron tuotos kertautui yli 4 milj. euroksi, mikä poistuisi Utsjoen tulonkierrosta, jos Tenon kalastusmatkailu loppuisi kokonaan. Suuret kerrannaisvaikutukset olivat seurausta siitä, että kalastusmatkailijat käyttivät paikallispalveluja. Vapaa-ajankalastusta ja kotitarvekalastusta ei työllisyydeksi tilastoida, joten Tenon kalastuksen välittömän työllistävyyden arvioitiin olevan viisi henkilötyövuotta. Välillisesti Tenon lohenkalastus työllisti 19 työvuoden verran. Kalastusmatkailijamäärä Suomen puolella vähentyi kolmannekseen kalastussäännön muutosta edeltävistä vuosista. Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen samassa suhteessa, ovat lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset Utsjoen taloudessa vähentyneet yli 5 milj. euroa kalastuskiintiön seurauksena.
Tenon kalastusmatkailijoille tärkeimpiä palveluita ja vetovoimatekijöitä ja siten myös tekijöitä, joiden ylläpitäminen on olennaista kalastusmatkailuelinkeinon ylläpitämiseksi, olivat luonnonvaraisen lohen kalastusmahdollisuus, luonnonmaisema, kalastuslupien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus. Myös majoitus- ja ruokakauppapalvelut koettiin melko tärkeiksi. Muita syitä Tenolle matkustamiseen olivat vahva perinne, paikkakuntalaisten ja muiden kalastajien tapaaminen sekä alueen tuttuus.
Tärkein kehittämistarve liittyi kalastuslupien saatavuuteen ja lupajärjestelmän toimivuuteen. Tyytyväisimpiä oltiin Tenojokivarren luonnonmaisemaan, saaliin laatuun ja majoituspalveluihin. Uudet aktiviteetit eivät herättäneet suurta kiinnostusta kalastusmatkailijoissa mutta tulosten perusteella nimenomaan palvelumyynti kasvattaisi tuloja alueella.
Collections
- Julkaisut [87050]