Harvennustavan vaikutus koneellisen hakkuun tehokkuuteen, harvennuskertymään ja kasvatettavaan puustoon nuorissa metsissä: kirjallisuuskatsaus
Nuutinen, Yrjö; Saksa, Timo; Saarinen, Veli-Matti (2020)
Nuutinen, Yrjö
Saksa, Timo
Saarinen, Veli-Matti
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
61/2020
Sivut
26 s.
Luonnonvarakeskus
2020
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-035-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-035-9
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksessa vertaillaan käytäväharvennuksen ja perinteisen valikoivan harvennuksen, vaikutuksia koneellisen hakkuun tehokkuuteen, harvennuskertymään ja kasvamaan jätettävään puustoon. Käytäväharvennus on nuoren metsän hoito- ja puunkorjuumenetelmä, jossa puut kaadetaan ajourien välistä muutaman metrin levyisissä käytävissä jättäen käytävien väliset alueet käsittelemättä. Aineistoksi valittiin vuosilta 1980–2018 yhteensä 12 käytäväharvennusta ja valikoivaa harvennusta tarkastelevaa pohjoismaista tutkimusta. Energiapuumetsikön testihakkuussa käytäväharvennuksen tehotuntituottavuus oli 15 % suurempi valikoivaan harvennukseen verrattuna. Vastaavasti ensiharvennusmetsikön simuloinneissa käytäväharvennus oli 36–44 % tehokkaampi käytävien sijoittelusta riippuen. Simuloinneissa jatkuvan kaadon kaato-kasauslaitteen prototyyppi, joka kaataa ja kerää puut kerralla koko käytävän leveydeltä, tehosti käytäväharvennusta ja tuotti pienipuustoisissa energiapuumetsiköissä suurimmat kustannussäästöt verrattuna valikoivaan harvennukseen perinteisellä kaato-kasauslaitteella. Käytävien leventäminen yhdestä metristä kahteen metriin nopeutti käytäväharvennusta 3–10 % kaato-kasauslaitteen työtekniikasta riippuen. Käytäväharvennuksen parempaa tuottavuutta selitti kaato-kasauslaitteen nopeampi ja suoraviivaisempi liikuttelu käytävissä.
Hakkuun jälkeisissä seurantakoealamittauksissa valikoiva harvennus lisäsi puuston keskipituutta ja keskiläpimittaa noin 2 % käytäväharvennusta enemmän. Vastaavasti käytäväharvennuksen vuotuisen keskikasvun menetys verrattuna valikoivaan harvennukseen vaihteli 5–44 % metsiköiden rakenteesta riippuen. Käytännön testihakkuut ja pitkän ajan kasvun seurannan tulokset perustuvat pienehköön aineistoon, joten jatkotutkimukset työmenetelmän vaikutusten selvittämiseksi koneellisen korjuun ja puutuotannon kokonaiskannattavuuteen metsikön koko kiertoajalla ovat välttämättömiä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimuksiin perustuen käytäväharvennus on jatkotutkimisen ja -kehittämisen arvoinen hoito- ja korjuumenetelmä nuorten metsien ensimmäisessä harvennuksessa.
Hakkuun jälkeisissä seurantakoealamittauksissa valikoiva harvennus lisäsi puuston keskipituutta ja keskiläpimittaa noin 2 % käytäväharvennusta enemmän. Vastaavasti käytäväharvennuksen vuotuisen keskikasvun menetys verrattuna valikoivaan harvennukseen vaihteli 5–44 % metsiköiden rakenteesta riippuen. Käytännön testihakkuut ja pitkän ajan kasvun seurannan tulokset perustuvat pienehköön aineistoon, joten jatkotutkimukset työmenetelmän vaikutusten selvittämiseksi koneellisen korjuun ja puutuotannon kokonaiskannattavuuteen metsikön koko kiertoajalla ovat välttämättömiä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimuksiin perustuen käytäväharvennus on jatkotutkimisen ja -kehittämisen arvoinen hoito- ja korjuumenetelmä nuorten metsien ensimmäisessä harvennuksessa.
Collections
- Julkaisut [86145]