Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase

Liljeström, Emma; Monni, Satu; Aro, Lasse; Hirvelä, Hannu; Wall, Antti; Haakana, Markus; Heikkinen, Jaakko; Katila, Matti; Mikkola, Eero; Mäkisara, Kai; Ollila, Paula (2020)

 
Avaa tiedosto
Pohjois_Savon_hiilitase_Benviroc_Luke_2020.pdf (1.654Mt)
Lataukset 

URI
https://foresavo.fi/wp-content/uploads/2018/Ilmasto/Pohjois-Savon-hiilitase_Benviroc_Luke_072020.pdf

Liljeström, Emma
Monni, Satu
Aro, Lasse
Hirvelä, Hannu
Wall, Antti
Haakana, Markus
Heikkinen, Jaakko
Katila, Matti
Mikkola, Eero
Mäkisara, Kai
Ollila, Paula

Sivut
47 s.


Benviroc Oy ja Luonnonvarakeskus
2020
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090165991
Tiivistelmä
Osana Hiilineutraali maakunta – Pohjois-Savo (HIMA) -hanketta selvitettiin Pohjois-Savon kuntien kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitaseet vuodelta 2018. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattoi seuraavat sektorit: päästökaupan alainen teollisuus, pienteollisuus, työkoneet, sähkö, lämpö (sisältäen lämmityssähkön), tieliikenne, vesiliikenne, maatalous ja jätehuolto. Kasvihuonekaasupäästöt laskettiin kulutusperusteisesti ja tuotantoperusteisesti. Tässä raportissa on tarkastelu ensisijaisesti kulutusperusteisia päästöjä. Lisäksi laskettiin maankäyttösektorin päästöt ja nielut. Maankäyttösektorin päästölaskentaan sisältyivät seuraavat maankäyttömuodot: metsämaa (puusto ja maaperä), viljelysmaat, ruohikkomaat, kosteikkoalueet (sisältäen sisävedet) sekä rakennettu maa ja muu maa. Mahdollisuutta arvioida puutuotteiden hiilinielua tarkasteltiin erikseen.
Kulutusperusteisella laskentatavalla laskettuna Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 2191,7 kt CO2-ekv vuonna 2018. Suurimmat päästöjä aiheuttaneet sektorit olivat tieliikenne (562,1 kt CO2-ekv), lämmitys (451,7 kt CO2-ekv) ja maatalous (445,4 kt CO2-ekv). Maankäyttösektori oli 735,9 kt CO2-ekv nielu vuonna 2018. Maakunnan hiilitase vuonna 2018 oli siis positiivinen, ja maakunta oli 1455,8 kt CO2-ekv päästö.
Hiilitaseen laskennan lisäksi arvioitiin kuntien ja maakunnan päästökehitystä vuoteen 2040 kahdessa eri skenaariossa: perusuraskenaariossa, jossa oletettiin, että päästökehitystä ohjaavat yksinomaan kansalliset tavoitteet, toimet ja linjaukset sekä HIPOS-skenaariossa, jossa kansallisten toimien lisäksi otettiin huomioon myös maakunnassa toteutettavien ilmastotoimien vaikutukset päästökehitykseen. Perusuraskenaarion perusteella maakunnan päästöt laskivat 50 %, eli 1091,2 kt CO2-ekv vuoden 2018 tasosta vuoteen 2040 mennessä. HIPOS-skenaarion perusteella vastaavat lukemat olivat 67 % ja 1473,0 kt CO2-ekv.
Myös maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen kehitystä arvioitiin kahden vaihtoehtoisen skenaarion perusteella: suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio (SY) ja suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio sisältäen hiilensidontatavoitteen (SY-C). SY-skenaario kuvaa arviota hakkuiden ylärajasta silloin, kun metsätalouden taloudellista ja puuntuotannollista kestävyyttä pidetään tavoiteltavana. Hiilensidontatavoitteen sisältämä hakkuumahdollisuusarvio (SY-C) oli sama kuin SY-skenaario, mutta lisäksi vaadittiin, että puuston hiilensidonnalla kompensoidaan kaikki kasvihuonekaasupäästöt, myös maankäyttösektorin osalta. Tämän lisäksi asetettiin hiilensidonnalle laskennallinen kuntakohtainen lisänielu, jonka suuruus oli 10 % HIPOS-skenaarion mukaisista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2040. Hiilinielujen kehityksen arvioinnin osalta keskityttiin maankäyttömuodoista metsien puustoon ja maaperään. Metsien merkitys maankäyttösektorin hiilinielupotentiaalin kannalta on ehdottomasti suurin verrattuna muihin maankäyttömuotoihin.
SY-skenaarion perusteella Pohjois-Savon maankäyttösektori oli 366,1 kt CO2-ekv nielu vuonna 2040 ja SY-C -skenaarion perusteella 943,0 kt CO2-ekv nielu. Verrattaessa maankäyttösektorin skenaarioiden tuloksia HIPOS-skenaarion tuloksiin, voidaan todeta, että SY-skenaarion perusteella hiilineutraaliutta ei vielä saavutettaisi mutta SY-C -skenaariossa tavoite toteutuisi ja Pohjois-Savo olisi 224,3 kt CO2-ekv hiilinielu vuonna 2040.
Puuston hiilivarastoa ja sen kehitystä SY- ja SY-C -skenaarioissa on tarkasteltu erikseen. Arvion perusteella puuston hiilivarasto Pohjois-Savossa vuonna 2015 oli 65 971 189 t hiiltä. SY-skenaarion perusteella hiilivarasto olisi 75 160 438 t ja SY-C -skenaarion perusteella 76 243 368 t hiiltä vuonna 2040.
Pohjois-Savon maakunta määriteltiin tässä selvityksessä niin, että nykyisen Pohjois-Savon kuntien (Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä) lisäksi maakuntaan laskettiin kuuluvaksi Joroisten kunta, joka liittyy osaksi maakuntaa vuoden 2021 alussa. Raportissa on lisäksi esitetty Pieksämäen kaupungin tulokset, mutta näitä ei minkään sektorin osalta ole sisällytetty maakunnan yhteenlaskettuihin tuloksiin.
Collections
  • Julkaisut [87091]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus