Susikanta Suomessa maaliskuussa 2020
Heikkinen, Samuli; Kojola, Ilpo; Mäntyniemi, Samu; Holmala, Katja; Härkälä, Antti (2020)
Heikkinen, Samuli
Kojola, Ilpo
Mäntyniemi, Samu
Holmala, Katja
Härkälä, Antti
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
37/2020
Sivut
97 s.
Luonnonvarakeskus
2020
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-979-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-979-8
Tiivistelmä
Maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisimmin 46 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä (90 % todennäköisyysväli: 43–49). Perhelaumojen määrä oli 30 (27–33) ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 17 (13–20). Kokonaan Suomen puolella oli 24 laumaa (90 % todennäköisyysväli, 21–27) ja 15 paria ((90 % todennäköisyysväli, 11–18). Laumareviireistä kuusi (5–7) ja parin reviireistä 2 (1–3) sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin (ns. rajareviirit).
Läntisen Suomen kannanhoitoalueella oli 18 (16–21) perhelauman ja kahdeksan (5–11) parin asuttamaa reviiriä, vastaavasti itäisessä Suomessa arvioitiin olleen 11 (9–14) perhelaumaa ja kahdeksan (6–11) paria, joista kuusi (5–7) rajalaumaa ja kaksi (1–3) molemmin puolin rajaa asustavaa paria. Poronhoitoalueella arvioitiin liikkuneen yhden rajalauman.
Suomessa havaittujen perhelaumojen määrä oli maaliskuussa 2020 arviolta noin 20 % suurempi kuin maaliskuussa 2019. Ero on samaa suuruusluokkaa verrattaessa kokonaan tai lähes kokonaan Suomen puolella liikkuneiden laumojen todennäköisintä määrää vuotta aiempaan arvioon. Parien määrä oli sen sijaan lähes 40 % pienempi kuin vuonna 2019. Suomen susikannan koko on kuluvalla vuosituhannella heilahdellut ylös ja alas. Susikanta on kasvanut vuodesta 2017.
Vuonna 2020 kanta-arviossa otettiin käyttöön uusi menetelmä. Kunkin susireviirin tila (yksittäinen susi, pari, perhelauma) arvioitiin uuden todennäköisyysmallin avulla. Malli yhdisti kultakin tarkasteltavalta alueelta kirjatut havainnot, tunnetun kuolleisuuden sekä DNA – analyysit. Pannoitettujen susien paikannuksia käytettiin reviirien rajojen määrittämiseen. Malli tuotti kullekin reviirialueelle todennäköisyysjakauman, joka kuvaa lauman tilasta vallitsevan tiedon tarkkuutta. Parien ja laumojen lukumäärien todennäköisyysjakaumat tuotettiin laskemalla reviirialueiden todennäköisyyspohjaiset tila-arviot yhteen.
Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa, ennen huhti–toukokuussa tapahtuvaa pentujen syntymistä. Susikannan muuttumista maaliskuun jälkeen kuvataan ennustemallilla, joka perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Susilaumojen määräksi marraskuussa 2020 ennustetaan 29–41, 90 % todennäköisyydellä. Maaliskuun 2021 lopussa 90 prosentin todennäköisyysväli on 16–35 laumaa.
Läntisen Suomen kannanhoitoalueella oli 18 (16–21) perhelauman ja kahdeksan (5–11) parin asuttamaa reviiriä, vastaavasti itäisessä Suomessa arvioitiin olleen 11 (9–14) perhelaumaa ja kahdeksan (6–11) paria, joista kuusi (5–7) rajalaumaa ja kaksi (1–3) molemmin puolin rajaa asustavaa paria. Poronhoitoalueella arvioitiin liikkuneen yhden rajalauman.
Suomessa havaittujen perhelaumojen määrä oli maaliskuussa 2020 arviolta noin 20 % suurempi kuin maaliskuussa 2019. Ero on samaa suuruusluokkaa verrattaessa kokonaan tai lähes kokonaan Suomen puolella liikkuneiden laumojen todennäköisintä määrää vuotta aiempaan arvioon. Parien määrä oli sen sijaan lähes 40 % pienempi kuin vuonna 2019. Suomen susikannan koko on kuluvalla vuosituhannella heilahdellut ylös ja alas. Susikanta on kasvanut vuodesta 2017.
Vuonna 2020 kanta-arviossa otettiin käyttöön uusi menetelmä. Kunkin susireviirin tila (yksittäinen susi, pari, perhelauma) arvioitiin uuden todennäköisyysmallin avulla. Malli yhdisti kultakin tarkasteltavalta alueelta kirjatut havainnot, tunnetun kuolleisuuden sekä DNA – analyysit. Pannoitettujen susien paikannuksia käytettiin reviirien rajojen määrittämiseen. Malli tuotti kullekin reviirialueelle todennäköisyysjakauman, joka kuvaa lauman tilasta vallitsevan tiedon tarkkuutta. Parien ja laumojen lukumäärien todennäköisyysjakaumat tuotettiin laskemalla reviirialueiden todennäköisyyspohjaiset tila-arviot yhteen.
Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa, ennen huhti–toukokuussa tapahtuvaa pentujen syntymistä. Susikannan muuttumista maaliskuun jälkeen kuvataan ennustemallilla, joka perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Susilaumojen määräksi marraskuussa 2020 ennustetaan 29–41, 90 % todennäköisyydellä. Maaliskuun 2021 lopussa 90 prosentin todennäköisyysväli on 16–35 laumaa.
Collections
- Julkaisut [85596]