Luke
 

Kierrätyslannoitevalmisteiden ilmastopäästöt : tapaus Demotehdas

luke_luobio_34_2020.pdf
luke_luobio_34_2020.pdf - 1.4 MB
© Luonnonvarakeskus

URI

Tiivistelmä

Orgaanisten sivuvirtamassojen jalostamisella kierrätyslannoitevalmisteiksi pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä, muun muassa helpottaen jakeiden kuljetusta ja levitystä vähentämällä materiaalin vesipitoisuutta ja prosessoimalla tuote helposti käsiteltävään olomuotoon. Demotehdas-hankkeen tavoitteena oli rakentaa tuotantomittakaavan demonstraatiolaitos orgaanisten biomassojen käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Tässä raportissa tarkastellaan demonstraatiolaitoksen kokonaisvaltaista ympäristökestävyyttä elinkaariotteella ilmastovaikutukseen keskittyen. Hiilijalanjäljen arviointi sisälsi Demotehdas-konseptilla jalostettavien kierrätyslannoitevalmisteiden valmistusketjujen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Arviointiin otettiin mukaan myös lopputuotteen lannoituskäytön päästövaikutukset. Valmistusketjuvaihtoehdoiksi valittiin neljä erilaista skenaariota, joiden pohjana oli demonstraatiolaitoksella tehdyt prosessointikokeet eri raaka-aineilla. Käsiteltävänä orgaanisena materiaalina oli joko biokaasulaitoksen lingottu mädäte tai puhdistamoliete yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolta. Päästöt laskettiin lopputuotteille eli jalostetuille lannoitevalmisteille ennen kuin ne päätyvät myyntiin sekä lannoitevalmisteiden peltokäytölle. Päästöjä verrattiin mineraalilannoitteiden päästöihin. Lähes kaikkien kierrätyslannoitevalmisteiden valmistuksen ja peltokäytön päästöt olivat alhaisemmat kuin vastaavan mineraalilannoitteen päästöt. Kierrätyslannoitteiden valmistuksen päästöjä laskee mm. se, että ravinteet ovat kierrätettyjä ja jäteperäisiä, ja siten niiden päästöt raaka-aineina käsitetään nollapäästöisiksi. Kierrätyslannoitteiden peltokäytön päästöjä laskee orgaanisten lannoitteiden pienemmät dityppioksidin (N2O) päästöt pellolla verrattuna mineraalilannoitteen N2O-päästöihin. Sekä kierrätys- että mineraalilannoitteen tapauksissa peltokäytön päästöt olivat suuremmat kuin valmistusvaiheen päästöt, joten pellolle päätyvien ravinteiden määrällä on yleisestikin katsottuna suuri vaikutus päästöissä. Mikäli ilmastovaikutukseen ottaisi vielä huomioon kierrätyslannoitteen ansiosta maaperään palautuneen hiilen, joka kompensoi hiilen vapautumista maaperästä parantaen niiden hiilivarastoja, tilanne olisi vielä entistä parempi kierrätyslannoitteiden eduksi.

ISBN

978-952-326-969-9

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys

Julkaisusarja

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

Volyymi

Numero

34/2020

Sivut

Sivut

36 s.

ISSN

2342-7647

DOI