Olosuhteiden vaikutus kirjolohen kasvatuksen tehokkuuteen Suomen merialueilla

Abstract

Kalankasvatusyksiköiden tuotantopaikan sijainti vaikuttaa olennaisesti tuotannon tehokkuuteen ja yritystoiminnan kannattavuuteen. Kasvatuskauden pituus, veden lämpötila, happiolot sekä myrskyt vaikuttavat kalojen kasvuun ja hyvinvointiin. Kasvu on eräs merkittävämmistä tuotannon tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suomessa on Kansallisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman yhteydessä määritelty tuotantoalueita, joihin uutta tuotantoa voidaan sijoittaa. Uusien, kasvatusmäärältään suurien tuotantopaikkojen sijainniksi suositellaan avoimia merialueita. Avoimilla alueilla meren lämpötila ja muut olosuhteet poikkeavat kuitenkin nykyisistä tuotantopaikoista, jotka ovat sijoittuneet yleisesti saariston suojaan. Toistaiseksi ei ole ollut tietoa miten uudet alueet vaikuttavat kotimaisen tuotannon kilpailukykyyn. Tässä selvityksessä arvioidaan, miten kirjolohen kasvu poikkeaa eri kasvatuspaikoissa Suomen merialueilla ja miten se vaikuttaa kasvatuksen kannattavuuteen. Parhaimmat kasvatusolosuhteet kirjolohelle tuotantokauden pituus huomioiden sijaitsevat Saaristomerellä väli- ja ulkosaaristossa sekä Ahvenanmaalla vastaavilla alueilla, missä sijaitsee myös merkittävä osa nykyisestä tuotannosta. Saaristomeren parhailla alueilla kasvu on noin 16–22 % keskimääräistä parempi. Pohjanlahdella avomeren lyhyemmät kasvatuskaudet ja pohjoisessa lisäksi kylmemmät vedet vaikuttavat kasvuun ja kannattavuuteen heikentävästi. Keskimääräinen kirjolohen kasvu on Saaristomeren parhailla alueilla jopa yli 50 % suurempi kuin Perämeren ulappa-alueilla. Mikäli loppuvuoden tuuliolot ja talveen varautuminen eivät rajoita kasvatuksen päättymisajankohtaa, löytyy lämpötilan puolesta erinomaisia kasvualueita eteläisiltä avoimilta merialueilta laajemminkin. Kalankasvatusyrityksen nettotulos voi vaihdella Suomen eri merialueilla useita prosenttiyksikköjä tuotantopaikan takia. Järkevällä sijainninohjauksella ja merialuesuunnittelulla on mahdollista edistää kotimaisen kalatuotannon kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Selvitystä rahoitti Euroopan Meri- ja Kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014–2020, sekä osittain myös Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama Smartsea-hanke (rahoituspäätökset 292985 ja 314225).