Kestävä biotalous porolaitumilla -hankkeen osaraportit, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Abstract

Vuosina 2018–2019 toteutetun Kestävä biotalous porolaitumilla -hankkeen (KEBIPORO-hanke) keskeinen tavoite oli monipuolisen ja laajan tieteellisen analyysi- ja synteesitiedon kokoaminen ja tuottaminen poronhoidon hallinnolle elinkeinon lähitulevaisuuden hallinto-, ohjaus- ja kehittämistyötä varten. KEBIPORO-hankkeessa tuotettiin tietoa erityisesti MMM:n johdolla työskennelleen porolukutyöryhmän työn tueksi. Työryhmän yhtenä keskeisimpänä tehtävänä oli tehdä esitykset paliskuntien suurimpien sallittujen eloporolukujen asettamiseksi seuraavalle kymmenvuotiskaudelle 2020–2030 sekä esittää muita laidunten kestävään käyttöön liittyviä toimenpiteitä toteutettavaksi poronhoidossa. Tähän julkaisuun on koottu KEBIPORO-hankkeen erilliset osaraportit sekä niiden ja Luken Porolaiduninventoinnin perusteella tehdyt suositukset laidunten käytön ja porotalouden kestävyyden kehittämiseksi. KEBIPORO-hankkeen ensimmäisessä Luken ja Helsingin yliopiston toteuttaman työpaketin osatyössä tuotettiin bioekonomista systeemimallia käyttäen monipuolista analyysitietoa niistä tekijöistä ja mekanismeista, jotka vaikuttavat laidunympäristöjen tilaan ja käytettävyyteen sekä poronhoidon tuottavuuteen ja tuloihin, samoin kuin myös sen ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen erilaisissa paliskunnissa. Laiduninventoinnin tietoja käyttämällä muodostettiin neljä erityyppistä ”keskimääräistä paliskuntaa” ja tarkasteltiin niissä erilaisten kehityspolkujen (skenaariovaihtoehtojen) kautta poromäärien vähennysten, laidunkierron järjestämisen ja laidunmetsien ikärakenteen muutosten vaikutuksia jäkälälaidunten elpymisnopeuteen sekä poronhoidon tuottavuuteen ja tuloihin. Eri skenaariovaihtoehtoja tarkastelemalla ja niiden vaikutuksia vertailemalla arvioitiin myös erilaisia mahdollisuuksia elvyttää jäkälälaitumia. Tähän työpakettiin sisältyi osatyönä myös Luken tekemä porotalouden kannattavuuskirjanpidon aineistoihin perustuva poronlihantuotannon kannattavuuden vertailu eri osissa poronhoitoaluetta sekä tarkastelu siihen vaikuttavista tekijöistä. KEBIPORO-hankkeen toisessa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja Luken toteuttamassa työpaketissa koottiin yhteen monipuolista tutkimustietoa poronhoidon vaikutuksista kasvillisuuden ja laidunten ekologiseen tilaan sekä maaperän hiilivarastoihin. Kyseisen työpaketin toisessa osatyössä koottiin tietoa myös ilmastonmuutoksen etenemisestä ja vaikutuksista laitumiin ja poronhoitoon. Kolmannessa Suomen ympäristökeskuksen, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja Luken yhteisessä työpaketissa tarkasteltiin poronhoidon sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuuksia ja reunaehtoja. Työssä on tarkasteltu myös peto-ongelman sekä muiden maankäyttömuotojen, kuten metsätalouden, teollisen maankäytön, matkailun ja luonnonsuojelun aiheuttamia ristipaineita poronhoidolle. Julkaisun loppuun on koottu KEBIPORO-hankkeen osatöiden ja myös Luken Porolaiduninventoinnin tärkeimpien tulosten ja johtopäätösten tiivistelmä ja yhteenveto-osa. Yhteenveto-osassa on ehdotettu KEBIPORO -hankkeessa ja Porolaiduninventoinnissa tuotettujen tietojen, analyysien ja johtopäätösten perusteella erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla porolaidunten ja laidunympäristöjen ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä sekä luonnonlaitumiin perustuvan poronhoidon elinvoimaisuutta voitaisiin tukea, edistää ja kehittää.