Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa : Glyfosaatin ja muiden rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö tankkiseoksena ammoniumsulfaatin kanssa – Nesteravinne -hankkeen loppuraportti
Ruuttunen, Pentti; Kapuinen, Petri (2020)
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
17/2020
Sivut
28 s.
Luonnonvarakeskus
2020
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-930-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-930-9
Tiivistelmä
Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Jokioisissa tutkittiin vuosina 2017 ja 2018 yhteensä kuudessa kenttäkokeessa nestemäisen ammoniumsulfaatin (AMS) soveltuvuutta tankkiseoksiin viljoilla yleisesti käytettävien rikkakasvien torjunta-aineiden (herbisidien) kanssa. Kenttäkokeet toteutettiin osana Nesteravinne -hanketta (2017–2019), jonka tavoitteina oli luoda ja saattaa käyttöön menetelmiä edistämään erityisesti kierrätystypen käyttöä maataloudessa. Nestemäisenä lannoitteena AMS:in voi levittää kasvinsuojeluruiskulla, ja rikkakasvien torjuntaan yhdistettynä lannoitus sillä ei lisää ajokertoja, mikä on sen käytön taloudellisuuden kannalta oleellinen asia. Lisäksi AMS:in on eräissä tutkimuksissa havaittu parantavan glyfosaatin tehoa. Nestemäistä ammoniumsulfaattia syntyy biolaitoksissa typenpoiston sivutuotteena. Tyypillisesti sitä syntyy muutamia tuhansia kuutiometrejä biolaitosta kohden vuodessa. Määrä riittää vain paikalliseen käyttöön ja sille on vaihtoehtoisia teollisia käyttömuotoja.
Keväällä 2017 tehtiin esitestit nestemäisen AMS:in (350 g kg-1) teknisestä soveltuvuudesta tankkiseoksiin glyfosaattivalmiste Roundup Bion ja yhdeksän muun viljanviljelyssä yleisesti käytetyn herbisidivalmisteen sekä kahden kiinniteaineen kanssa. Roundup Bio, K-Trio-neste ja Ariane S soveltuivat sellaisenaan AMS-liuoksen kanssa sekoitettaviksi ja kasvinsuojeluruiskulla levitettäviksi. Pienannosvalmisteet Tooler, Logran 20 WG, Express 50 SX ja Biathlon 4D soveltuivat myös, mutta ennen AMS-liuokseen sekoittamista ne oli liuotettava pieneen määrään vettä. K-MCPA-neste, Primus ja Starane XL eivät liuenneet AMS-liuokseen, kuten eivät myöskään kiinnitteet Sito Plus ja Dash. Roundup Bio valittiin valmisteeksi tankkiseos kokeeseen. kokeeseen. Kauralla ja ohralla tehtäviin kenttäkokeisiin tankkiseoksilla ammoniumsulfaatin kanssa valittiin neljä herbisidivalmistetta: K-Trio-neste (dikloproppi-P + MCPA + mekoproppi-P), Ariane S (MCPA + fluroksipyyri + klopyralidi), Tooler (tritosulfuroni) ja Logran 20 WG (triasulfuroni).
Sekä 2017 että 2018 toteutettiin yksi ammoniumsulfaatin ja glyfosaatin tankkiseoskoe pelloilla, joilla esiintyi runsaasti juolavehnää ja leveälehtisiä rikkakasveja. Kokeissa testattiin ennen kevätvehnän suorakylvöä ruiskutettujen pienien Roundup Bio -annosten tehoa rikkakasveihin tankkiseoksissa AMS:in kanssa. Vuonna 2017 ennen glyfosaattikäsittelyitä ja sadonkorjuun jälkeen otetuista maanäytteistä analysoitiin glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPA:n pitoisuudet käsittelyistä syntyneiden jäämien määrittämiseksi.
Molempina vuosina glyfosaatin normaali käyttömäärä (Roundup Bio 3,0 l ha-1) tehosi juolavehnään ja leveälehtisiin rikkakasveihin erittäin hyvin sekä vesiliuoksessa Sito Plussan kanssa että tankkiseoksena AMS:in kanssa. AMS:in väkevyys useimmissa tankkiseoksissa oli Roundup Bion annoksen pienentäminen 2,0 litraan ei juuri heikentänyt sen tehoa. Myös Roundup Bion pienin annos 1,0 l ha-1 tehosi rikkakasveihin kohtalaisesti kosteana kesänä 2017, mutta heikosti kuivissa oloissa 2018. AMS:in ja Roundup Bion tankkiseokset tehosivat rikkakasveihin yhtä hyvin kuin normaali Roundup Bion vesiliuos Sito Plus -kiinnitteen kanssa. Molempina vuosina tiheä juolavehnäkasvusto verotti ankarasti vehnäsatoa: käsittelemättömistä ruuduista satoa saatiin tuskin lainkaan, ja suurimmatkin sadot olivat vain 2 500 kg ha-1 tasoa. Glyfosaattikäsittelyistä vehnäsato oli pienin 1,0 l ha-1 Roundup Bio -käsittelyssä täyden AMS-annoksen kanssa.
Syksyllä vehnän puinnin jälkeen otettujen maanäytteiden jäämäanalyysien perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että AMS glyfosaatin kanssa käytettynä voi nopeuttaa glyfosaatin hajoamista maassa. Toisaalta AMS ei vaikuttanut maan AMPA-pitoisuuksiin. Keväällä ennen kylvöä levitetty glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA ei kulkeutunut maassa 0–2,5 cm pintakerrosta syvemmälle. Pienin glyfosaatin käyttömäärä eli Roundup Bio 1,0 l ha-1 ei nostanut maan glyfosaatti ja AMPA -pitoisuuksia kevään taustapitoisuuksiin nähden eli ne näyttivät hajoavan kasvukauden aikana.
Molempina koevuosina toteutettiin yksi ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseoskoe kauralla ja toinen ohralla lohkoilla, joilla esiintyi monia kevätviljapelloille tyypillisiä siemenrikkakasveja. Kokeissa testattiin täysin kylläisen AMS-liuoksen (350 g kg-1) soveltuvuutta sellaisenaan tankkiseoksiin. Sateisena kesänä 2017 rikkakasveja oli runsaammin kuin kuivana kesänä 2018. Molempina vuosina AMS aiheutti polttovioitusta kauran ja ohran lehdissä K-Trio -nesteen ja Ariane S:n kanssa mutta ei satotappioita. Kun AMS-liuosta käytettiin tankkiseoksena sulfonyyliureavalmisteiden Tooler ja Logran 20 WG kanssa, herbisidien kanssa suositeltu kiinnite Sito Plus jouduttiin jättämään pois, koska se ei liuennut AMS-liuokseen. Erityisesti kuivissa olosuhteissa kesällä 2018 sulfonyyliureavalmisteiden teho lähes kaikkiin rikkakasveihin oli tankkiseoksina AMS:in kanssa ilman kiinnitettä heikompi kuin vesiliuoksissa Sito Plus -kiinnitteen kanssa. K-Trion rikkakasvitehoon AMS -lisäys ei vaikuttanut, mutta Ariane S:n tehoa se heikensi hiukan. Käsittelyt eivät vaikuttaneet ohran tai kauran satomääriin.
Keväällä 2017 tehtiin esitestit nestemäisen AMS:in (350 g kg-1) teknisestä soveltuvuudesta tankkiseoksiin glyfosaattivalmiste Roundup Bion ja yhdeksän muun viljanviljelyssä yleisesti käytetyn herbisidivalmisteen sekä kahden kiinniteaineen kanssa. Roundup Bio, K-Trio-neste ja Ariane S soveltuivat sellaisenaan AMS-liuoksen kanssa sekoitettaviksi ja kasvinsuojeluruiskulla levitettäviksi. Pienannosvalmisteet Tooler, Logran 20 WG, Express 50 SX ja Biathlon 4D soveltuivat myös, mutta ennen AMS-liuokseen sekoittamista ne oli liuotettava pieneen määrään vettä. K-MCPA-neste, Primus ja Starane XL eivät liuenneet AMS-liuokseen, kuten eivät myöskään kiinnitteet Sito Plus ja Dash. Roundup Bio valittiin valmisteeksi tankkiseos kokeeseen. kokeeseen. Kauralla ja ohralla tehtäviin kenttäkokeisiin tankkiseoksilla ammoniumsulfaatin kanssa valittiin neljä herbisidivalmistetta: K-Trio-neste (dikloproppi-P + MCPA + mekoproppi-P), Ariane S (MCPA + fluroksipyyri + klopyralidi), Tooler (tritosulfuroni) ja Logran 20 WG (triasulfuroni).
Sekä 2017 että 2018 toteutettiin yksi ammoniumsulfaatin ja glyfosaatin tankkiseoskoe pelloilla, joilla esiintyi runsaasti juolavehnää ja leveälehtisiä rikkakasveja. Kokeissa testattiin ennen kevätvehnän suorakylvöä ruiskutettujen pienien Roundup Bio -annosten tehoa rikkakasveihin tankkiseoksissa AMS:in kanssa. Vuonna 2017 ennen glyfosaattikäsittelyitä ja sadonkorjuun jälkeen otetuista maanäytteistä analysoitiin glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPA:n pitoisuudet käsittelyistä syntyneiden jäämien määrittämiseksi.
Molempina vuosina glyfosaatin normaali käyttömäärä (Roundup Bio 3,0 l ha-1) tehosi juolavehnään ja leveälehtisiin rikkakasveihin erittäin hyvin sekä vesiliuoksessa Sito Plussan kanssa että tankkiseoksena AMS:in kanssa. AMS:in väkevyys useimmissa tankkiseoksissa oli Roundup Bion annoksen pienentäminen 2,0 litraan ei juuri heikentänyt sen tehoa. Myös Roundup Bion pienin annos 1,0 l ha-1 tehosi rikkakasveihin kohtalaisesti kosteana kesänä 2017, mutta heikosti kuivissa oloissa 2018. AMS:in ja Roundup Bion tankkiseokset tehosivat rikkakasveihin yhtä hyvin kuin normaali Roundup Bion vesiliuos Sito Plus -kiinnitteen kanssa. Molempina vuosina tiheä juolavehnäkasvusto verotti ankarasti vehnäsatoa: käsittelemättömistä ruuduista satoa saatiin tuskin lainkaan, ja suurimmatkin sadot olivat vain 2 500 kg ha-1 tasoa. Glyfosaattikäsittelyistä vehnäsato oli pienin 1,0 l ha-1 Roundup Bio -käsittelyssä täyden AMS-annoksen kanssa.
Syksyllä vehnän puinnin jälkeen otettujen maanäytteiden jäämäanalyysien perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että AMS glyfosaatin kanssa käytettynä voi nopeuttaa glyfosaatin hajoamista maassa. Toisaalta AMS ei vaikuttanut maan AMPA-pitoisuuksiin. Keväällä ennen kylvöä levitetty glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA ei kulkeutunut maassa 0–2,5 cm pintakerrosta syvemmälle. Pienin glyfosaatin käyttömäärä eli Roundup Bio 1,0 l ha-1 ei nostanut maan glyfosaatti ja AMPA -pitoisuuksia kevään taustapitoisuuksiin nähden eli ne näyttivät hajoavan kasvukauden aikana.
Molempina koevuosina toteutettiin yksi ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseoskoe kauralla ja toinen ohralla lohkoilla, joilla esiintyi monia kevätviljapelloille tyypillisiä siemenrikkakasveja. Kokeissa testattiin täysin kylläisen AMS-liuoksen (350 g kg-1) soveltuvuutta sellaisenaan tankkiseoksiin. Sateisena kesänä 2017 rikkakasveja oli runsaammin kuin kuivana kesänä 2018. Molempina vuosina AMS aiheutti polttovioitusta kauran ja ohran lehdissä K-Trio -nesteen ja Ariane S:n kanssa mutta ei satotappioita. Kun AMS-liuosta käytettiin tankkiseoksena sulfonyyliureavalmisteiden Tooler ja Logran 20 WG kanssa, herbisidien kanssa suositeltu kiinnite Sito Plus jouduttiin jättämään pois, koska se ei liuennut AMS-liuokseen. Erityisesti kuivissa olosuhteissa kesällä 2018 sulfonyyliureavalmisteiden teho lähes kaikkiin rikkakasveihin oli tankkiseoksina AMS:in kanssa ilman kiinnitettä heikompi kuin vesiliuoksissa Sito Plus -kiinnitteen kanssa. K-Trion rikkakasvitehoon AMS -lisäys ei vaikuttanut, mutta Ariane S:n tehoa se heikensi hiukan. Käsittelyt eivät vaikuttaneet ohran tai kauran satomääriin.
Collections
- Julkaisut [87055]