Maaseudun kehittäminen kaupungissa : Esimerkkinä Rovaniemen kylien ja alueiden kehittämistoiveet ja -tavoitteet
Kietäväinen, Asta; Tuulentie, Seija; Nikula, Ari; Välikangas, Heli (2019)
Kietäväinen, Asta
Tuulentie, Seija
Nikula, Ari
Välikangas, Heli
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
92/2019
Sivut
41 s.
Luonnonvarakeskus
2019
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-892-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-892-0
Tiivistelmä
Puhe maaseudusta ja kaupungista yksinkertaistaa asioista. Nykyisessä kuntarajoihin perustumattomassa kaupunki-maaseutuluokituksessa asia on huomattu ja siinä on kolme kaupunkialueluokkaa ja neljä maaseutualueluokkaa. Esimerkiksi Rovaniemen laaja maaseutualue on joko kaupungin läheistä maaseutua tai harvaanasuttua maaseutua. Kaupunkien läheisellä maaseudulla asutusrakenne voi olla hyvinkin harvaa, mutta kaupunkien läheisyyden takia nämä alueet tukeutuvat erityisesti työpaikkojen suhteen läheisiin kaupunkikeskuksiin. Aluetyyppi perustuukin työssäkäyntiin ja saavutettavuuteen suhteessa kaupunkiseutuihin.
Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja yli 8 000 neliökilometrillään siis poikkeuksellisen laaja. Keskimäärin kaupungissa on kahdeksan asukasta maaneliökilometriä kohden, kun kaupungin keskustan alueella on vastaavasti 376 asukasta maaneliökilometriä kohden. Laaja alue ja vähäinen väkimäärä keskustan ulkopuolella asettavat haasteita kylien huomioonottamiselle ja kyläläisten osallistamiselle päätöksentekoon.
Tässä raportissa tarkastellaan kaupungin maaseutualueiden asukkaiden mahdollisuutta osallistua asuinympäristönsä kehittämiseen liittyvään päätöksentekoon. Rovaniemellä vuoteen 2019 asti toimineet aluelautakunnat sekä niiden käytännön työssä toteutettu osallistuva budjetointi ovat tuoneet lähidemokratiaa maaseudulle. Loppuvuodesta 2018 Rovaniemen kaupungin aluelautakunnat käynnistivät kartoituksen kylien kehittämistoiminnasta. Kysely toteutettiin osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa BuSK-projektia (www.buskproject.eu), jossa Rovaniemen kaupunki on partnerina. Kysely toteutettiin osallistavan paikkatietomenetelmän (Public Participation GIS, PPGIS) avulla. Osallistavilla paikkatietomenetelmillä voidaan kerätä perinteisten kyselyiden lisäksi paikkaan sidottua tietoa alueista, jotka ovat vastaajille tärkeitä.
Tässä raportissa esitetään verkkokyselyyn perustuen, miten Rovaniemen alueita ja kyliä tulisi asukkaiden mielestä kehittää. Väestön ikääntyminen vaatii hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kyselyssä todettiin, että Rovaniemen kaupungin tulee kiinnittää huomiota maaseutualueiden kehittämiseen, sillä vaikka kaupungistuminen olisi jo edennyt keskittymisvaiheesta väljään kaupungistumisvaiheeseen, keskustan kehittyminen tukee tuolloinkin vain kaupungin läheisellä maaseudulla olevia kyliä. Jo nyt on nähtävissä, että laajakaistayhteydet toteutuvat vain keskustan läheisillä kylillä, vaikka hyvät tietoliikenneyhteydet lisäisivät taloudellista elinvoimaa kylissä. Hyvät tietoliikenneyhteydet ja kulkuyhteydet ovat myös kylämatkailun kehittämisen edellytyksiä ja luovat kylille mahdollisuuksia saada osuutensa rajusti kasvaneesta Lapin ja etenkin Rovaniemen matkailusta.
Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja yli 8 000 neliökilometrillään siis poikkeuksellisen laaja. Keskimäärin kaupungissa on kahdeksan asukasta maaneliökilometriä kohden, kun kaupungin keskustan alueella on vastaavasti 376 asukasta maaneliökilometriä kohden. Laaja alue ja vähäinen väkimäärä keskustan ulkopuolella asettavat haasteita kylien huomioonottamiselle ja kyläläisten osallistamiselle päätöksentekoon.
Tässä raportissa tarkastellaan kaupungin maaseutualueiden asukkaiden mahdollisuutta osallistua asuinympäristönsä kehittämiseen liittyvään päätöksentekoon. Rovaniemellä vuoteen 2019 asti toimineet aluelautakunnat sekä niiden käytännön työssä toteutettu osallistuva budjetointi ovat tuoneet lähidemokratiaa maaseudulle. Loppuvuodesta 2018 Rovaniemen kaupungin aluelautakunnat käynnistivät kartoituksen kylien kehittämistoiminnasta. Kysely toteutettiin osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa BuSK-projektia (www.buskproject.eu), jossa Rovaniemen kaupunki on partnerina. Kysely toteutettiin osallistavan paikkatietomenetelmän (Public Participation GIS, PPGIS) avulla. Osallistavilla paikkatietomenetelmillä voidaan kerätä perinteisten kyselyiden lisäksi paikkaan sidottua tietoa alueista, jotka ovat vastaajille tärkeitä.
Tässä raportissa esitetään verkkokyselyyn perustuen, miten Rovaniemen alueita ja kyliä tulisi asukkaiden mielestä kehittää. Väestön ikääntyminen vaatii hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kyselyssä todettiin, että Rovaniemen kaupungin tulee kiinnittää huomiota maaseutualueiden kehittämiseen, sillä vaikka kaupungistuminen olisi jo edennyt keskittymisvaiheesta väljään kaupungistumisvaiheeseen, keskustan kehittyminen tukee tuolloinkin vain kaupungin läheisellä maaseudulla olevia kyliä. Jo nyt on nähtävissä, että laajakaistayhteydet toteutuvat vain keskustan läheisillä kylillä, vaikka hyvät tietoliikenneyhteydet lisäisivät taloudellista elinvoimaa kylissä. Hyvät tietoliikenneyhteydet ja kulkuyhteydet ovat myös kylämatkailun kehittämisen edellytyksiä ja luovat kylille mahdollisuuksia saada osuutensa rajusti kasvaneesta Lapin ja etenkin Rovaniemen matkailusta.
Collections
- Julkaisut [86347]