Metsäluonnon turvaaminen kuntien metsissä : METSO-ohjelmaa toteuttamassa
Löfström, Irja; Koskela, Terhi; Anttila, Susanna; Syrjänen, Kimmo; Paloniemi, Riikka (2019)
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
90/2019
Sivut
67 s.
Luonnonvarakeskus
2019
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-888-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-888-3
Tiivistelmä
Raportissa kuvataan kunnille vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella METSO-ohjelman sekä yleisemmin metsien monimuotoisuuden turvaamisen toteutusta kunnissa. Raportissa tarkastellaan METSO-ohjelman tunnettuutta ja vastaanottoa kunnissa sekä selvitetään, millaisia tuki- ja lisätietotarpeita kunnilla on METSO-ohjelmaan liittyen. Kysely kohdennettiin kuntien metsistä vastaaville toimihenkilöille ja siihen vastasi 79 kuntaa eri puolilta Suomea.
Kyselytutkimuksen perusteella kunnat ovat aktiivisesti osallistuneet METSO-ohjelmaan, ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen näyttää olevan kunnissa kiinnostusta. METSO-ohjelmaan soveltuvat kohteet oli kartoitettu noin kolmessa viidesosassa kyselyyn osallistuneista kunnista. Kunnista 40 prosenttia oli suojellut METSO-ohjelmaan sopivia kohteita yksityisinä suojelualueina ja myynyt tai vaihtanut maita valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen. Lisäksi luontoarvoiltaan arvokkaiksi tunnistettuja kohteita oli jätetty metsätaloustoimien ulkopuolelle tai otettu huomioon kaavoituksessa tai turvattu muilla keinoin.
Vastaajista kaksi kolmasosaa koki tuntevansa METSO-ohjelman ja sen kunnalle tarjoamat mahdollisuudet hyvin. Esille nousi kuitenkin myös merkittäviä tiedon ja tuen tarpeita. Useimmin tietoa kaivattiin suojelusta maksettavien korvausten määristä ja suojelumäärärahojen riittävyydestä. Epätietoisuutta oli myös kuntien mahdollisuuksista saada METSO-ohjelmasta korvausta. Tiedonpuutteet vähensivät luonnollisesti kiinnostusta tehdä esityksiä kohteiden suojelusta METSO-ohjelmassa. Riittävää korvaustasoa pidettiin tärkeänä tekijänä kuntien osallistumiselle METSO-ohjelmaan.
Huomattava osa vastaajista näki METSO-ohjelman hyvinä puolina sen, että ohjelmaan osallistuminen parantaa kunnan imagoa, edistää kuntalaisten mahdollisuuksia luontoharrastukseen ja tukee kunnan pyrkimyksiä monimuotoisuuden turvaamisessa ja hyvän asuinympäristön luomisessa. Noin kaksi kolmesta vastaajasta piti todennäköisenä, että kunta turvaa seuraavan viiden vuoden aikana metsiensä monimuotoisuutta jättämällä kohteita metsätaloustoimien ulkopuolelle. Noin puolet vastaajista arvioi kunnan tulevan käyttämään erilaisia kaavoitusratkaisuja monimuotoisuuden turvaamisen keinona. Lähes neljäsosa piti vähintään melko todennäköisenä, että kunta tarjoaisi alueita suojeltavaksi yksityisinä suojelualueina. Samoin noin neljäsosa arvioi, että kunta myisi kohteita valtiolle luonnon-suojelutarkoitukseen osana METSO-ohjelmaa.
Kuntien metsien monimuotoisuuden turvaamisen edistämisessä vastaajat pitivät tärkeinä keinoina hyvää metsäsuunnittelua, tiedon lisäämistä sekä metsien tuottovaatimusten kohtuullistamista. Lähes kaikissa vastanneissa kunnissa talousmetsille oli tehty metsäsuunnitelma ja kahdessa kolmasosassa myös virkistysmetsille tai osalle niistä oli tehty hoitosuunnitelmia.
Selvityksessä tarkastellaan ajallista muutosta vertaamalla osaa vuonna 2015 tehdyn kyselyn vastauksista KuntaMETSO-työryhmän vuonna 2005 toteuttaman kyselyn tuloksiin.
Kyselytutkimuksen perusteella kunnat ovat aktiivisesti osallistuneet METSO-ohjelmaan, ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen näyttää olevan kunnissa kiinnostusta. METSO-ohjelmaan soveltuvat kohteet oli kartoitettu noin kolmessa viidesosassa kyselyyn osallistuneista kunnista. Kunnista 40 prosenttia oli suojellut METSO-ohjelmaan sopivia kohteita yksityisinä suojelualueina ja myynyt tai vaihtanut maita valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen. Lisäksi luontoarvoiltaan arvokkaiksi tunnistettuja kohteita oli jätetty metsätaloustoimien ulkopuolelle tai otettu huomioon kaavoituksessa tai turvattu muilla keinoin.
Vastaajista kaksi kolmasosaa koki tuntevansa METSO-ohjelman ja sen kunnalle tarjoamat mahdollisuudet hyvin. Esille nousi kuitenkin myös merkittäviä tiedon ja tuen tarpeita. Useimmin tietoa kaivattiin suojelusta maksettavien korvausten määristä ja suojelumäärärahojen riittävyydestä. Epätietoisuutta oli myös kuntien mahdollisuuksista saada METSO-ohjelmasta korvausta. Tiedonpuutteet vähensivät luonnollisesti kiinnostusta tehdä esityksiä kohteiden suojelusta METSO-ohjelmassa. Riittävää korvaustasoa pidettiin tärkeänä tekijänä kuntien osallistumiselle METSO-ohjelmaan.
Huomattava osa vastaajista näki METSO-ohjelman hyvinä puolina sen, että ohjelmaan osallistuminen parantaa kunnan imagoa, edistää kuntalaisten mahdollisuuksia luontoharrastukseen ja tukee kunnan pyrkimyksiä monimuotoisuuden turvaamisessa ja hyvän asuinympäristön luomisessa. Noin kaksi kolmesta vastaajasta piti todennäköisenä, että kunta turvaa seuraavan viiden vuoden aikana metsiensä monimuotoisuutta jättämällä kohteita metsätaloustoimien ulkopuolelle. Noin puolet vastaajista arvioi kunnan tulevan käyttämään erilaisia kaavoitusratkaisuja monimuotoisuuden turvaamisen keinona. Lähes neljäsosa piti vähintään melko todennäköisenä, että kunta tarjoaisi alueita suojeltavaksi yksityisinä suojelualueina. Samoin noin neljäsosa arvioi, että kunta myisi kohteita valtiolle luonnon-suojelutarkoitukseen osana METSO-ohjelmaa.
Kuntien metsien monimuotoisuuden turvaamisen edistämisessä vastaajat pitivät tärkeinä keinoina hyvää metsäsuunnittelua, tiedon lisäämistä sekä metsien tuottovaatimusten kohtuullistamista. Lähes kaikissa vastanneissa kunnissa talousmetsille oli tehty metsäsuunnitelma ja kahdessa kolmasosassa myös virkistysmetsille tai osalle niistä oli tehty hoitosuunnitelmia.
Selvityksessä tarkastellaan ajallista muutosta vertaamalla osaa vuonna 2015 tehdyn kyselyn vastauksista KuntaMETSO-työryhmän vuonna 2005 toteuttaman kyselyn tuloksiin.
Collections
- Julkaisut [84970]