Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2018
Niva, Teuvo; Salonen, Erno; Raineva, Sari; Savikko, Ari; Vaajala, Markku; Siitari, Sari (2019)
Niva, Teuvo
Salonen, Erno
Raineva, Sari
Savikko, Ari
Vaajala, Markku
Siitari, Sari
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
87/2019
Sivut
50 s.
Luonnonvarakeskus (Luke)
2019
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-882-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-882-1
Tiivistelmä
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2018 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 158 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2018. Kaupallisten kalastajien saalisosuus (39 %) oli noussut jo kotitarvekalastajien osuutta suuremmaksi. Siika on 95 tonnin saaliillaan noussut selvästi tärkeimmäksi saalislajiksi muodostaen 60 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli enää 18 tonnia, josta taimensaalis oli vajaa 15 tonnia, nieriäsaalis 2,5 tonnia ja harmaanieriäsaalis enää 0,8 tonnia. Haukisaalis (13,3 tonnia) ohitti jo muikkusaaliin (11,3 tonnia) jo toisena peräkkäisenä vuotena 2018. Verkkokalastuksella saatiin 82 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli peräti 90 % ja taimensaaliista 63 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla pääsääntöisesti melko hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ravintoa. Muikkuvuosiluokka 2018 oli myös kohtalaisen hyvä.
Taimennäytteistä yli puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti edelleen vuonna 2018. Harmaanieriä- ja järvilohinäytteissä on ollut huomattavasti vähemmän loisia kuin rauduissa ja taimenissa. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) toukkien esiintymistä siikanäytteissä (nahattomista fileistä) on selvitetty vasta vuosina 2017-2018. Näiden vuosien yhteenvetona noin kaksi kolmasosaa siioista oli loisettomia. Loisituista siioista valtaosalla loisittuminen oli lievää ja runsaasti loisituiksi tulkittiin vain 5-8 % tarkastetuista siioista.
Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on ollut keskimäärin 32 % (vaihteluväli 15-38 %), mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu parani kaikissa ikä-ryhmissä vuonna 2015. Taimenen, nieriän ja harmaanieriän kasvu on taanutunut vuodesta 2016 lähtien.
Pohjaeläin- ja siikojen ravinnonkäyttötutkimuksessa todettiin mm. että eläinplankton, erityisesti vesi-kirput, on selvästi tärkeintä ravintoa pienille pohjasiioille. Siikojen mahoja analysoitaessa löytyi myös yksi erittäin uhanalainen äyriäinen, paljakkakilpiäinen (Lepidurus arcticus).
Taimennäytteistä yli puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti edelleen vuonna 2018. Harmaanieriä- ja järvilohinäytteissä on ollut huomattavasti vähemmän loisia kuin rauduissa ja taimenissa. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) toukkien esiintymistä siikanäytteissä (nahattomista fileistä) on selvitetty vasta vuosina 2017-2018. Näiden vuosien yhteenvetona noin kaksi kolmasosaa siioista oli loisettomia. Loisituista siioista valtaosalla loisittuminen oli lievää ja runsaasti loisituiksi tulkittiin vain 5-8 % tarkastetuista siioista.
Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on ollut keskimäärin 32 % (vaihteluväli 15-38 %), mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu parani kaikissa ikä-ryhmissä vuonna 2015. Taimenen, nieriän ja harmaanieriän kasvu on taanutunut vuodesta 2016 lähtien.
Pohjaeläin- ja siikojen ravinnonkäyttötutkimuksessa todettiin mm. että eläinplankton, erityisesti vesi-kirput, on selvästi tärkeintä ravintoa pienille pohjasiioille. Siikojen mahoja analysoitaessa löytyi myös yksi erittäin uhanalainen äyriäinen, paljakkakilpiäinen (Lepidurus arcticus).
Collections
- Julkaisut [86342]