Metsätuhot vuonna 2018
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
85/2019
Sivut
60 s.
Luonnonvarakeskus
2019
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-878-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-878-4
Tiivistelmä
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014-2018) tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 26,6 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Osuus on käytännössä sama kuin edellisenä vuonna. Koko maan tasolla lumi- ja hirvituhot ovat edelleen ylivoimaisesti yleisimpiä metsikön laatua alentavista tunnistetuista tuhoista, kuten ovat myös lahottajasienet, tuuli ja tervas-roso. Lämpimästä kesästä huolimatta kuivuuden tai kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja esiintyi vain vähän VMI12-aineistossa. Ruskomäntypistiäisen aiheuttamia tuhoja esiintyi jonkin verran etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Uusia versosurmatuhoja ei havaittu lainkaan. Maakunnittain tarkasteltuna muutokset voivat poiketa selvästi koko maan tuloksista. Esimerkiksi lumituhoja oli sangen paljon Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, vaikka koko maan osalta lumituhot lisääntyivät vain hieman. Hirvituhot lisääntyivät etenkin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Vuonna 2018 Suomeen ei osunut erityisen voimakkaita myrskyjä ja metsien myrskytuhot jäivät aiempia vuosia hieman matalammalle tasolle. Luke on julkaissut uuden karttatyökalun, joka helpottaa tuulituhoille alttiiden metsien tunnistamista ja tuulituhoriskien huomiointia metsien käsittelyssä.
Tervasroson todettiin leviävän luonnossa monipuolisesti puoliloiskasvien (Orobanchaceae) kautta, joihin mm. maitikat, silmäruohot ja laukut kuuluvat. Kokeissa tehtiin tieteelle uusia isäntä-kasvihavaintoja sekä tervasroson että valkomännyn tervasroson osalta.
Pohjois-Pohjanmaalla tervasroson uutta itiöintiä ruskettuneina oksina havaittiin vain vähän. Tauti- tai itiöintihavainnot harmaakaristeesta, koivunruosteesta, kuusensuopursuruosteesta ja versosurmasta olivat vähäisiä. Pihlajalla havaittiin voimakasta lehtien ruskettumista miinaajaperhosen aiheuttamana.
Tyvilahoa esiintyy Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun talousmetsissä n. 10 % uudistusikäisistä kuusista ja 1 % männyistä, eli samassa määrin kuin Etelä-Suomessa pois lukien rannikkoalueet. Useissa kuusikoissa rehevillä paikoilla tyvilahoa esiintyi yli 20 % puista. Muut sienet kuin juurikääpä ja mesisieni aiheuttavat valtaosan tyvilahoista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsätalousmaan havupuissa.
Pohjois-Suomessa oli vaaroilla jonkin verran tykkytuhoja kevättalvella 2018. Lukuisat ja merkittävätkin kasvukaudesta riippuvat ja aiemmin yleiset taudit ja tuholaiset pysyivät vähäisinä. Kesä metsien terveydentilan kannalta oli pohjoisessa kohtuullisen hyvä, vaikka kuivuus osin haittasikin puiden kasvua ja kehitystä.
Mustakorosta on tähän mennessä tehty havaintoja eri puolilta maata pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Yleisimmin tautia on tavattu Pohjois-Savon kuusikoissa. Vuonna 2018 uusia esiintymiä mustakorosta raportoitiin Pohjois-Savosta ja Keski-Suomesta sekä Kemiön saaresta. Näillä kohteilla mustakoroa esiintyi sekä nuoremmassa (noin 20 v.) että vanhemmassa (yli 50 v.) puustossa.
Keväällä 2018 löydettiin harmaapihdoista (Abies concolor) korotautia aiheuttava Neonectria neomacrospora–sieni. Sairaat pihdat osoittivat tyypillisiä oireita: pihkavuotoiset korot rungossa ja oksissa, harsuuntuminen, oksien kuivuminen ja puukuolema. Sientä ei ole aiemmin raportoitu Suomessa ja se kuuluu Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestö EPPO:n seurattavien lajien ryhmään (Alert list). Pihtoja (Abies spp.) vaivaava N. neomacrospora on kuusen mustakoroa aiheuttavan sienen sukulaislaji.
Vuoden 2017-2018 metsänistutuksilta ei tullut merkittävästi ilmoituksia epäonnistumisista. Samoin taimituotannossa ei ilmennyt poikkeavia tauti- tai tuhotapauksia. Taimitarhoilla talvehtineet toisenvuoden taimet selvisivät ilman sienitaudeista johtuvia talvituhoja, vaikka maan etelä- ja itäosassa kasvukausi 2017 oli keskimääräistä sateisempi. Keväällä terveet taimitarhakasvustot olivat myös merkki onnistuneista kasvinsuojelutoimenpiteistä edellisenä kasvukautena.
Kuusen käpyjä ja siemeniä vioittavan hyönteislajiston yleisyys kartoitettiin talvella 2017-2018 kerätyistä kävyistä. Lähes kolmasosassa tutkituista kuusen kävyistä havaittiin käpykoisan ja kuusenkäpy-kääriäisen aiheuttamia tuhoja. Käpypikikärsäkkään runsastumista havaittiin nuorella männyn siemenviljelyksellä Etelä-Suomessa. Männyn siementuotantoa voi tulevaisuudessa haitata myös Euroopassa laajasti levinnyt Leptoglossus occidentalis – pallelude. Tämän vieraslajin yksilö havaittiin ensimmäistä kertaa ulkoilmasta Suomessa marraskuussa 2018.
Luke tutkii MMM:n kaksivuotisessa MESIKE-hankkeessa kuusen siemenviljelmien siementuotantoa mm. etsimällä keinoja käpyruostetuhojen vähentämiseksi. Sienistä etenkin käpyruosteet vähentävät kuusen siemensatoa. Niistä tärkein on kuusentuomiruoste. Seurantakesänä 2018 taudin esiintyminen oli vähäistä.
Mäntyjä tappavan tyvitervastaudin leviämisessä ei näy laantumisen merkkejä. Viime vuosina tyvitervastautipesäkkeitä on löytynyt lisääntyvässä määrin myös Länsi-Suomesta, missä taudin esiintyminen on aiemmin ollut harvinaista. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) etsitään ratkaisua siihen, miten tyvi-tervastautipesäkkeiden leviämisen voidaan estää nuorissa männyntaimikoissa. Lupaavia tuloksia on saatu menetelmällä, jossa taimikkoon ilmaantunut pesäke saarretaan kaatamalla sitä ympäröivät terveet männyt ja käsittelemällä niiden kannot juurikäävän kanssa kilpailevalla harmaaorvakkasienellä.
Luke on seurannut kirjanpainajakantoja Etelä-Suomen alueella vuodesta 2012 lähtien. Kesällä 2018 feromoniseurantaa tehtiin 32 paikkakunnalla. Kesällä 2018 kirjanpainajalla oli ennätyshyvät parveilu-olosuhteet ja feromoniseurannassa määritetty ns. epidemiaraja ylitettiin Etelä-Karjalassa Ruokolahdella, Kymenlaaksossa Jaalassa ja Miehikkälässä, Pirkanmaalla Punkalaitumella, Pohjois-Savossa Rautalammilla ja Keski-Suomessa Jämsässä ja Jyväskylässä. Hyvin onnistuneen lisääntymisen takia on mahdollista, että epidemiaraja ylittyy kesällä 2019 entistä laajemmilla alueilla.
Ruskopilkkukaristetta ja punavyökaristetta havaittiin edelleen männyntaimikoissa. Vuoden 2018 kuiva kesä hidasti punavyökaristeen kehittymistä, mutta ei kokonaan lopettanut sitä. Toisen vuoden neulasia tappavat neulaskaristeet heikentävät puiden kuntoa ja kasvua.
Vuonna 2017 alkaneet saarnituhot Lohjalla ja Järvenpäässä jatkuivat kesällä 2018. Tähtikudospistiäisen maassa oleva toukkakanta Yyterin alueen männiköissä on pienentynyt näytteiden perusteella vuoden 2018 aikana. Vaikka toukkakanta on paikoitellen edelleen suuri, tuhoja tulee jatkossakin vähentämään suhteellisen runsas loisten määrä.
Hirvien arvioitu määrä on 2010-luvun ajan ollut jatkuvassa kasvussa. Tuoreimman 2018-talvikantaa kuvaava arvion mukaan metsästyksen lisääminen on kuitenkin taittanut kasvun. Toisaalta viime vuosina on havaittavissa korvattujen hirvivahinkojen kääntyminen kasvusuuntaan, mikä on seurausta hirvikannan usean vuoden jatkuneesta kasvusta.
Muista hirvieläimistä huomionarvoista on valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu. Sen kanta on yli kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Se aiheuttaa vahinkoja yleensä pienemmissä taimikoissa kuin hirvi. Koska kanta on keskittynyt Etelä- ja Lounais-Suomeen, ovat paikalliset tiheydet jo hyvin suuria. Näiden aiheuttamista vahingoista ei kuitenkaan ole olemassa tilastointia.
Kesän 2018 aikana myyrät runsastuivat suurimmassa osassa Suomea. Kannat kasvoivat kesän mittaan laajoilla alueilla kohtalaisiksi tai jopa suuriksi, etenkin metsämyyrien osalta. Kannan suuruus ennakoi huippuvaiheen ajoittumista vuoden 2019 lopulle. Runsastumassa olevat myyräkannat kasvattavat sekä taimituhojen että myyräkuume-tapausten todennäköisyyttä talvella 2019-2020.
Vuonna 2018 Suomeen ei osunut erityisen voimakkaita myrskyjä ja metsien myrskytuhot jäivät aiempia vuosia hieman matalammalle tasolle. Luke on julkaissut uuden karttatyökalun, joka helpottaa tuulituhoille alttiiden metsien tunnistamista ja tuulituhoriskien huomiointia metsien käsittelyssä.
Tervasroson todettiin leviävän luonnossa monipuolisesti puoliloiskasvien (Orobanchaceae) kautta, joihin mm. maitikat, silmäruohot ja laukut kuuluvat. Kokeissa tehtiin tieteelle uusia isäntä-kasvihavaintoja sekä tervasroson että valkomännyn tervasroson osalta.
Pohjois-Pohjanmaalla tervasroson uutta itiöintiä ruskettuneina oksina havaittiin vain vähän. Tauti- tai itiöintihavainnot harmaakaristeesta, koivunruosteesta, kuusensuopursuruosteesta ja versosurmasta olivat vähäisiä. Pihlajalla havaittiin voimakasta lehtien ruskettumista miinaajaperhosen aiheuttamana.
Tyvilahoa esiintyy Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun talousmetsissä n. 10 % uudistusikäisistä kuusista ja 1 % männyistä, eli samassa määrin kuin Etelä-Suomessa pois lukien rannikkoalueet. Useissa kuusikoissa rehevillä paikoilla tyvilahoa esiintyi yli 20 % puista. Muut sienet kuin juurikääpä ja mesisieni aiheuttavat valtaosan tyvilahoista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsätalousmaan havupuissa.
Pohjois-Suomessa oli vaaroilla jonkin verran tykkytuhoja kevättalvella 2018. Lukuisat ja merkittävätkin kasvukaudesta riippuvat ja aiemmin yleiset taudit ja tuholaiset pysyivät vähäisinä. Kesä metsien terveydentilan kannalta oli pohjoisessa kohtuullisen hyvä, vaikka kuivuus osin haittasikin puiden kasvua ja kehitystä.
Mustakorosta on tähän mennessä tehty havaintoja eri puolilta maata pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Yleisimmin tautia on tavattu Pohjois-Savon kuusikoissa. Vuonna 2018 uusia esiintymiä mustakorosta raportoitiin Pohjois-Savosta ja Keski-Suomesta sekä Kemiön saaresta. Näillä kohteilla mustakoroa esiintyi sekä nuoremmassa (noin 20 v.) että vanhemmassa (yli 50 v.) puustossa.
Keväällä 2018 löydettiin harmaapihdoista (Abies concolor) korotautia aiheuttava Neonectria neomacrospora–sieni. Sairaat pihdat osoittivat tyypillisiä oireita: pihkavuotoiset korot rungossa ja oksissa, harsuuntuminen, oksien kuivuminen ja puukuolema. Sientä ei ole aiemmin raportoitu Suomessa ja se kuuluu Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestö EPPO:n seurattavien lajien ryhmään (Alert list). Pihtoja (Abies spp.) vaivaava N. neomacrospora on kuusen mustakoroa aiheuttavan sienen sukulaislaji.
Vuoden 2017-2018 metsänistutuksilta ei tullut merkittävästi ilmoituksia epäonnistumisista. Samoin taimituotannossa ei ilmennyt poikkeavia tauti- tai tuhotapauksia. Taimitarhoilla talvehtineet toisenvuoden taimet selvisivät ilman sienitaudeista johtuvia talvituhoja, vaikka maan etelä- ja itäosassa kasvukausi 2017 oli keskimääräistä sateisempi. Keväällä terveet taimitarhakasvustot olivat myös merkki onnistuneista kasvinsuojelutoimenpiteistä edellisenä kasvukautena.
Kuusen käpyjä ja siemeniä vioittavan hyönteislajiston yleisyys kartoitettiin talvella 2017-2018 kerätyistä kävyistä. Lähes kolmasosassa tutkituista kuusen kävyistä havaittiin käpykoisan ja kuusenkäpy-kääriäisen aiheuttamia tuhoja. Käpypikikärsäkkään runsastumista havaittiin nuorella männyn siemenviljelyksellä Etelä-Suomessa. Männyn siementuotantoa voi tulevaisuudessa haitata myös Euroopassa laajasti levinnyt Leptoglossus occidentalis – pallelude. Tämän vieraslajin yksilö havaittiin ensimmäistä kertaa ulkoilmasta Suomessa marraskuussa 2018.
Luke tutkii MMM:n kaksivuotisessa MESIKE-hankkeessa kuusen siemenviljelmien siementuotantoa mm. etsimällä keinoja käpyruostetuhojen vähentämiseksi. Sienistä etenkin käpyruosteet vähentävät kuusen siemensatoa. Niistä tärkein on kuusentuomiruoste. Seurantakesänä 2018 taudin esiintyminen oli vähäistä.
Mäntyjä tappavan tyvitervastaudin leviämisessä ei näy laantumisen merkkejä. Viime vuosina tyvitervastautipesäkkeitä on löytynyt lisääntyvässä määrin myös Länsi-Suomesta, missä taudin esiintyminen on aiemmin ollut harvinaista. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) etsitään ratkaisua siihen, miten tyvi-tervastautipesäkkeiden leviämisen voidaan estää nuorissa männyntaimikoissa. Lupaavia tuloksia on saatu menetelmällä, jossa taimikkoon ilmaantunut pesäke saarretaan kaatamalla sitä ympäröivät terveet männyt ja käsittelemällä niiden kannot juurikäävän kanssa kilpailevalla harmaaorvakkasienellä.
Luke on seurannut kirjanpainajakantoja Etelä-Suomen alueella vuodesta 2012 lähtien. Kesällä 2018 feromoniseurantaa tehtiin 32 paikkakunnalla. Kesällä 2018 kirjanpainajalla oli ennätyshyvät parveilu-olosuhteet ja feromoniseurannassa määritetty ns. epidemiaraja ylitettiin Etelä-Karjalassa Ruokolahdella, Kymenlaaksossa Jaalassa ja Miehikkälässä, Pirkanmaalla Punkalaitumella, Pohjois-Savossa Rautalammilla ja Keski-Suomessa Jämsässä ja Jyväskylässä. Hyvin onnistuneen lisääntymisen takia on mahdollista, että epidemiaraja ylittyy kesällä 2019 entistä laajemmilla alueilla.
Ruskopilkkukaristetta ja punavyökaristetta havaittiin edelleen männyntaimikoissa. Vuoden 2018 kuiva kesä hidasti punavyökaristeen kehittymistä, mutta ei kokonaan lopettanut sitä. Toisen vuoden neulasia tappavat neulaskaristeet heikentävät puiden kuntoa ja kasvua.
Vuonna 2017 alkaneet saarnituhot Lohjalla ja Järvenpäässä jatkuivat kesällä 2018. Tähtikudospistiäisen maassa oleva toukkakanta Yyterin alueen männiköissä on pienentynyt näytteiden perusteella vuoden 2018 aikana. Vaikka toukkakanta on paikoitellen edelleen suuri, tuhoja tulee jatkossakin vähentämään suhteellisen runsas loisten määrä.
Hirvien arvioitu määrä on 2010-luvun ajan ollut jatkuvassa kasvussa. Tuoreimman 2018-talvikantaa kuvaava arvion mukaan metsästyksen lisääminen on kuitenkin taittanut kasvun. Toisaalta viime vuosina on havaittavissa korvattujen hirvivahinkojen kääntyminen kasvusuuntaan, mikä on seurausta hirvikannan usean vuoden jatkuneesta kasvusta.
Muista hirvieläimistä huomionarvoista on valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu. Sen kanta on yli kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Se aiheuttaa vahinkoja yleensä pienemmissä taimikoissa kuin hirvi. Koska kanta on keskittynyt Etelä- ja Lounais-Suomeen, ovat paikalliset tiheydet jo hyvin suuria. Näiden aiheuttamista vahingoista ei kuitenkaan ole olemassa tilastointia.
Kesän 2018 aikana myyrät runsastuivat suurimmassa osassa Suomea. Kannat kasvoivat kesän mittaan laajoilla alueilla kohtalaisiksi tai jopa suuriksi, etenkin metsämyyrien osalta. Kannan suuruus ennakoi huippuvaiheen ajoittumista vuoden 2019 lopulle. Runsastumassa olevat myyräkannat kasvattavat sekä taimituhojen että myyräkuume-tapausten todennäköisyyttä talvella 2019-2020.
Collections
- Julkaisut [86145]