Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki

Abstract

Tämä raportti käsittää Luonnonvarakeskuksen Kauppapuutarhaliitolle ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:lle tehdyn tilaustutkimuksen tulokset tomaatin, kurkun ja salaatin sekä koko toimialan ilmastovaikutuslaskennasta ja vesijalanjäljestä. Toiminnallisena yksikkönä, eli tuotemääränä, johon ilmastovaikutus ja vesijalanjälki suhteutettiin, oli yksi kilogramma lopputuotetta. Kasvihuone-kaasuista laskennassa huomioitiin hiilidioksidi, metaani sekä dityppioksidi. Tarkasteltavia toimintoja olivat taimikasvatus, kalkin, lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus, kasvatusruukkujen valmistus ja loppukäyttö, hiilidioksidin lisäys, kastelu, sähkön ja lämmön kulutus ja tuotanto, kasvualustan tuotanto ja loppukäsittely, sekä jätehuolto ja kierrätys koskien kasvualustoja sekä kompostoitavaa kasvustojätettä. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin kaupan ja kuluttajan toiminnot ja jakelu. Lisäksi infrastruktuurin valmistus ja ylläpito jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus on näin vertailukelpoinen rajauksiltaan mm. MTT:n aiempaan vastaavaan (Yrjänäinen et al. 2013) tutkimukseen. Tarkasteltavat yritykset valittiin jo suunnitteluvaiheessa tietoisesti siten, että ne tuottivat ainoastaan kurkkua, tomaattia tai ruukkuvihanneksia, jolloin energiankäytön allokointointiongelmaa eri tuotteille ei ole ja tulokset ovat mahdollisimman vertailukelpoisia siltä osin. Salaatin osalta valittiin tutkimukseen myös niitä tiloja, joista valtaosa oli ruukkusalaattia ja allokointi tässä tapauksessa tuotteiden välillä tehtiin viljelypinta-alaan perustuen. Yritysten tiedot saatiin ajettua Luonnonvarakeskuksen energiatilastojen tilakohtaisista aineistoista. Energioiden lisäksi päivitettiin myös tiedot lannoitteiden, kasvualustan, kasteluveden ja hiilidioksidin käyttömääristä, jotka saatiin Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntija-arvioista. Päästökertoimet panosten valmistuksesta perustuivat pääosin Yrjänäinen et al. 2013 tutkimukseen. Hiilidioksidin ilmastovaikutusarvio päivitettiin lisäksi valmistajalta. Tutkimustulosten mukaan energiantuotannon päästöt olivat edelleen ylivoimaisesti suurin yksittäinen päästölähde kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuksia laskettaessa. Muiden päästölähteiden osuus vastasi Greenhouse Carbon-projektin arviota. Koko tomaatintuotannon ilmastovaikutus oli 3,0 kgCO2-ekv/kg tomaatteja, josta lämpöenergian osuus oli 68 %, sähkö 26 % ja muut 6 %. Jos kirsikka- ja muiden erikoistomaattien osuus jätetään laskennan ulkopuolelle, ilmastovaikutus oli 2,6 kgCO2-ekv/kg tomaatteja, Lämpöenergiaan osuus oli tällöin 74 %, sähkön 20 % ja muiden tuotantovaiheiden 6 %. Kurkun ilmastovaikutus oli 2,0 kgCO2-ekv/kg kurkkua, lämmön osuus 24 %, sähkön 71 % ja muiden tuotantovaiheiden 5 %. Ruukkusalaatin osalta luvut olivat 2,7 kgCO2-ekv/kg ruukkusalaattia, lämpö 33 %, sähkö 60 % ja muut tuotantovaiheet 7 %. Koko toimialan ilmastovaikutus oli 216 000 t CO2-ekv. Tomaatin ilmastovaikutus, kun pelkät tavanomaiset tomaatit huomioidaan, oli laskenut vuodesta 2004 61 %. Lämmön osuus oli laskenut 66 % sähkön osuus 38 %. Kurkun osalta koko tuotantoketjun osuus oli laskenut vuoteen 2004 nähden 45 %. Lämmön osuus oli laskenut 81 %, mutta sähkön osuus oli lisääntynyt 22 %. Ruukkusalaatin koko tuotantoketjun muutos vuoteen 2004 nähden oli hiilijalan-jäljen pienentyminen 35 %, josta lämmön osuus oli pudonnut 42 % ja sähkön osuus 32 %. Ruukkusalaatin koko tuotantoketjun päästö pieneni vähemmän kuin muilla kasveilla, sillä suurempi osa energiankulutuksesta on sähköä kuin tomaatilla ja kurkulla, mutta vihreään sähköön siirtyminen vähensi kuitenkin sähköntuotannon osuutta selvästi. Lämpöprofiilit ovat kehittyneet siis pääosin ilmaston kannalta parempaan suuntaan kun fossiilisia lähteitä on korvattu mm. puuhakkeella. Mutta edelleen yksi huomattavimmista päästövähennysmahdollisuuksista liittyy lämmön lähteisiin eli turpeen käytön vähentämiseen jatkossa: sen osuus oli tomaatilla 38 %, kurkulla 7,2 % ja salaatilla 16 %. Muidenkin fossiilisten polttoaineiden osuus oli kuitenkin edelleen mm. tomaatilla 30 % ja 16 %. Koko toimialan ilmastovaikutus oli pienentynyt 56 % aikavälillä 2004–2017: lämmityksen osuus pieneni 63 % ja sähkön osuus 30 %, vaikka tuotantomäärät ovat tällä aikavälillä kasvaneet 24 %. Pinta-alaan suhteutettuna ilmastovaikutus oli vähentynyt 47 %. Tomaatin tuotannon ilmastovaikutus vaihtelee Pohjois- ja Keski-Euroopassa yleensä välillä 1,6 – 9 kgCO2-ekv/kg ja Etelä-Euroopassa 0,15-0,5 kgCO2-ekv/kg. Suomalainen tuotanto on karkeasti ottaen siis samalla tasolla keski- ja pohjoiseurooppalaiseen tuotantoon nähden, mutta parannusta on tullut jo paljon vuoteen 2004 verrattuna. Niillä suomalaisilla tiloilla, joilla käytetään jo täysin ekosähköä ja uusiutuvia polttoaineita päästään Etelä-Euroopan hiilijalanjäljen tasolle, kun otetaan myös niiden kuljetukset huomioon. Kasvihuonetuotannon vesijalanjälki laskettiin ISO:n AWARE-menetelmällä, joka ottaa huomioon ns. karakterisointikertoimella tuotantomaan vesiniukkuuden suhteessa käytettyyn vesimäärään. Kotimaisen tomaatin vesijalanjälki oli 35 l/kg, kurkun 17 l/kg ja salaatin 36 l/kg. Suurin osa oli peräisin kastelusta, mutta salaatilla muovien osuus oli 8 % johtuen siitä, että osa muovista oli peräisin Italiasta, joissa on korkeampi karakterisointikerroin kuin Suomessa. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki oli korkeammasta karakterisointikertoimesta johtuen peräti 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa, Suomessa siis 35 l/kg ,mutta Espanjassa 3165 l/kg.