Pienaukkojen ja osittaishakkuuaukkojen taimettuminen Häiriödynamiikka -hankkeen tutkimusalueilla

Abstract

Inventoinnin tarkoituksena oli selvittää miten Häiriödynamiikkatutkimuksen tutkimusalueille hakatut pienaukot ja osittaishakkuuaukot olivat taimettuneet 6-10 kasvukauden kuluttua käsittelystä. Uudistamistuloksen mittareina olivat kokonaistaimimäärä, kasvatuskelpoisten taimien määrä sekä taimi-kon keskipituus. Alueen, kasvupaikan, käsittelyn ja maanmuokkauksen mukaan ositettuun otokseen valittiin Isojärven alueella 17 ja Ruunan alueella 11 metsikköä. Aukkoja mitattiin Isojärvellä 39 kpl ja Ruunaalla 47 kpl. Kasvatuskelpoisten taimien valinnassa noudatettiin tasaikäismetsien uudistusaloilla sovellettuja kriteerejä ja luokituksia. Taimikoiden tasaisuudelle (pituus ja tilajärjestys) ja puulajisuhteille asetettiin tiukat koealakohtaiset rajat. Taimikoiden tavoitetiheys oli 2000 kpl ha-1. Isojärven viljavilla kasvupaikoilla (tuore kangas ja parempi) oli kasvatuskelpoisia taimia keskimäärin 1760 ha-1. Taimikoista 70 % oli hyviä ja tyydyttäviä (taimimäärä täytti tasaikäiskasvatuksessa käytetyn lakirajan 1500 ha-1) (kuva 1). Keskimääräinen tyhjien koealojen (ei yhtään kasvatuskelpoista tainta) osuus oli 17 %. Keskipituus oli 105 cm. Lopullinen uudistamistulos oli kuitenkin vielä epävarma, sillä pienemmät taimet kärsivät useimmilla (80 %) aukoilla voimakkaasti runsastuneesta pintakasvillisuu-desta. Lähes kaikkien taimikoiden arvioitiin tarvitsevan perkausta ei-kiireellisesti (noin 2-5 vuoden kuluttua mittauksesta), mutta muutamia kiireelliseksi katsottuja kohteitakin oli. Perkaustarpeella (eli vesakon haitta-asteella) ei ollut selvää yhteyttä taimikoiden tiheyteen tai pituuteen. Isojärven karummilla kasvupaikoilla (kuivahko tai huonompi) oli hyvin vähän männyn taimia, Jos tavoitteena on mäntyvaltaisten taimikoiden syntyminen, uudistaminen oli epäonnistunut lähes kaikissa aukoissa. Kuusia taas oli runsaasti. Jos kuusivaltaiset taimikot katsottaisiin kasvatuskelpoisiksi, uudis-tamistulokset olisivat olleet jopa parempia kuin viljavilla kasvupaikoilla. Ruunaan mäntykankaiden kasvatuskelpoisten taimien määrä oli 1530 ha-1 Taimikoista 49 % oli kasvatuskelpoisten taimien määrän mukaan hyviä tai tyydyttäviä (taimimäärä > 1500 ha-1). Taimettuminen oli varsin tasaista: keskimääräinen tyhjien koealojen osuus oli 16 %. Taimikoiden keskipituus oli vain 39 cm. Pintakasvillisuuden rehevöityminen, vesakon haitta ja perkaustarve olivat Ruunaan mänty-kankailla vähäisiä.