Taimenmerkinnät apuna kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa : Malliratkaisuja Suomenlahdelta ja Päijänteeltä
Saura, Ari; Keskinen, Tapio; Ojanen, Hannu; Paloheimo, Aurora (2019)
Saura, Ari
Keskinen, Tapio
Ojanen, Hannu
Paloheimo, Aurora
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
64/2019
Sivut
25 s.
Luonnonvarakeskus
2019
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-828-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-828-9
Tiivistelmä
Luonnonvarakeskuksen hallinnoimassa merkintätietokannassa on vuodesta 1956 alkaen tietoja yli 4,4 miljoonasta kalasta ja yli 340 000 merkkipalautuksesta. Luonnonvesiin vapautettavia kaloja merkitään vuosittain kymmeniä tuhansia. Suurin osa merkityistä kaloista on ollut lohen ja taimenen kasvatettuja istukaspoikasia, mutta merkintöjä on tehty myös muilla taloudellisesti merkittävillä lajeilla kuten siialla, kuhalla ja ahvenella.
Kalamerkintätietoja voidaan hyödyntää kalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Tässä raportissa on käytetty esimerkkiaineistoina Suomenlahdelle ja Päijänteelle viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä taimenmerkintöjä. Merkintöjen avulla saadaan tietoa mm. taimenten vaelluksista, keskeisistä pyyntipaikoista ja pyydyksistä. Tietojen avulla voidaan ohjata kalastusta siten, että esim. taimenten joutumista pyydyksiin alamittaisina tai lisääntymisjokien suualueilla voidaan välttää.
Kalamerkintätietokannasta vesialuekohtaisesti poimittuja merkkipalautustietoja voidaan hyödyntää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Paikkatietoihin perustuvien pdf-pohjaisten havainnekarttojen avulla voidaan havainnollistaa esim. alamittaisten taimenten pyyntipaikkoja ja -aikoja. Luonnonvarakeskuksen kalamerkintätoimisto toimittaa tietokantapoimintoja tilauksesta (kalamerkit@luke.fi). Tietojen luotettavuus riippuu merkkipalautusten määrästä. Tätäkin voidaan arvioida yhdessä merkintätoimiston kanssa.
Pohjakarttaan sijoitettuihin merkkipalautuksiin ja niiden sisältämään paikkatietoon voidaan yhdistää muita kalamerkkitietokantaan tallennettuja merkkipalautukseen liittyviä ominaisuustietoja, kuten kalan koko, alkuperä, pyyntiväline, pyynnin ajankohta jne. Tiedoista on mahdollista laatia PDF-tiedosto, jonka eri tasoilla nämä ominaisuustiedot sijaitsevat. Halutut tasot voidaan klikata joko näkyväksi tai näkymättömäksi.
Niillä kalatalousalueilla, joilla on tehty säännöllisiä kalamerkintöjä, merkkipalautuksista saatava tieto voi olla merkittävä apu käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.
Taimen on lohen lisäksi eniten Suomessa merkittyjä lajeja, joten tässä raportissa on otettu esimerkiksi Suomenlahden ja Päijänteen taimenmerkintäaineistot. Suurin epäkohta taimenen kalastuksessa on, että kalat pyydetään liian nuorina. Tärkein pyyntimuoto on verkkopyydykset. Ongelmaa monimutkaistaa myös se, että nykyisen lainsäädännön mukaan luonnonvarainen, rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu merialueella ja 64°00’N leveyspiirin eteläpuolella myös sisävesissä paitsi sellaisessa purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
Kalamerkintätietoja voidaan hyödyntää kalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Tässä raportissa on käytetty esimerkkiaineistoina Suomenlahdelle ja Päijänteelle viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä taimenmerkintöjä. Merkintöjen avulla saadaan tietoa mm. taimenten vaelluksista, keskeisistä pyyntipaikoista ja pyydyksistä. Tietojen avulla voidaan ohjata kalastusta siten, että esim. taimenten joutumista pyydyksiin alamittaisina tai lisääntymisjokien suualueilla voidaan välttää.
Kalamerkintätietokannasta vesialuekohtaisesti poimittuja merkkipalautustietoja voidaan hyödyntää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Paikkatietoihin perustuvien pdf-pohjaisten havainnekarttojen avulla voidaan havainnollistaa esim. alamittaisten taimenten pyyntipaikkoja ja -aikoja. Luonnonvarakeskuksen kalamerkintätoimisto toimittaa tietokantapoimintoja tilauksesta (kalamerkit@luke.fi). Tietojen luotettavuus riippuu merkkipalautusten määrästä. Tätäkin voidaan arvioida yhdessä merkintätoimiston kanssa.
Pohjakarttaan sijoitettuihin merkkipalautuksiin ja niiden sisältämään paikkatietoon voidaan yhdistää muita kalamerkkitietokantaan tallennettuja merkkipalautukseen liittyviä ominaisuustietoja, kuten kalan koko, alkuperä, pyyntiväline, pyynnin ajankohta jne. Tiedoista on mahdollista laatia PDF-tiedosto, jonka eri tasoilla nämä ominaisuustiedot sijaitsevat. Halutut tasot voidaan klikata joko näkyväksi tai näkymättömäksi.
Niillä kalatalousalueilla, joilla on tehty säännöllisiä kalamerkintöjä, merkkipalautuksista saatava tieto voi olla merkittävä apu käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.
Taimen on lohen lisäksi eniten Suomessa merkittyjä lajeja, joten tässä raportissa on otettu esimerkiksi Suomenlahden ja Päijänteen taimenmerkintäaineistot. Suurin epäkohta taimenen kalastuksessa on, että kalat pyydetään liian nuorina. Tärkein pyyntimuoto on verkkopyydykset. Ongelmaa monimutkaistaa myös se, että nykyisen lainsäädännön mukaan luonnonvarainen, rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu merialueella ja 64°00’N leveyspiirin eteläpuolella myös sisävesissä paitsi sellaisessa purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
Collections
- Julkaisut [86800]