Maaseutuohjelma 2014–2020 : aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien toimenpiteiden arviointi

Abstract

Tässä arvioinnissa tarkasteltiin Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 (Maaseutuohjelma) tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseessä ovat toimenpiteet, jotka toteuttavat maaseutuohjelman tavoitteita ”maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys parantuu”, ”palvelujen saatavuus parantuu maaseudulla”, ”maaseutualueiden toimijoiden vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat”, ”maaseutuohjelma parantaa maaseutualueiden työllisyyttä” sekä ”maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat”. Tarkastelun tuloksena vastattiin ohjelman vaikutusarviointisuunnitelman mukaisiin arviointikysymyksiin koskien yritystoiminnan monipuolistumista, työllisyyden, palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien paranemista, sisältäen tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantamisen maaseutualueilla. Tarkastelun aikajänne oli 2014–2018. Syntyneiden uusien työpaikkojen määrä on jäljessä ohjelman tavoitteesta, ja kaikkien maaseutuyritysten lukumäärä on laskenut aavistuksen verran ohjelmakauden alkuun verrattuna. Mikäli ongelmana on vähäinen kiinnostus yritysten perustamiseen, sitä voidaan pyrkiä vahvistamaan panostamalla kehittämistoimenpiteisiin esimerkiksi Leader-toiminnalla. Lisäpanostus erityisesti palvelualan yrityksiin ja työpaikkoihin tukisi elinkeinojen monipuolistamistavoitetta, kun ohjelmakauden alkupuolella kehitystä on tapahtunut nimenomaan teollisuuden aloilla. Koulutustoimenpiteeseen panostaminen ja yhteistyön lisääminen maaseudun yritysten ja yleisemmän t&k-toiminnan kanssa voisi edesauttaa kasvuyritysten lisääntymistä. Leader-toimintatavassa maaseutuasukkaiden kattavuus on ylittänyt tavoitteen, ja hankkeistus on onnistunut erittäin hyvin, sillä senkin toteuma-aste tavoitteeseen nähden on jo 70 %. Leaderin kautta rahoitettavien yritystukien tavoite on jo ylitetty. Sen sijaan syntyneiden uusien työpaikkojen osalta ollaan jäljessä tavoitteesta. Tässä ohjelman vaiheessa voisi olla perusteltua kohdistaa toimia siihen, että saadaan kehittämistoimilla liikkeelle sellaista yritystoimintaa, jossa työllistävyys olisi tähänastista voimakkaampaa, esimerkiksi palvelualoilla. Laajakaistahankkeet ovat edenneet hyvin, mutta maaseudun ongelmana on edelleen se, että tietoliikenneyhteydet ovat hitaammat kuin muilla alueilla, eikä julkisesti tuettu laajakaistayhteys ulotu käytännössä rakennuksiin asti, vaan edellyttäisi monilta vähävaraisilta maaseudun asukkailta heidän käytettävissä oleviin varoihinsa nähden suurta panostusta. Laajakaistahankkeita tulisi jatkaa siten, että nopea yhteys saataisiin kaikille asutuille alueille, ja liittymät mahdollistuisivat myös vähävaraisille maaseudun asukkaille. Myös palveluja ja paikallista, pienimuotoista infrastruktuuria kehittävät toimenpiteet ovat hankkeistuneet hyvin, etenkin Leaderin toimesta. Julkisten ja yksityisten palvelujen keskittyessä ja vetäytyessä pois maaseudulta uusille palveluratkaisuille on selvästi tarvetta. Leaderin tuella on mm. tehty peruspalvelujen kehittämissuunnitelmia. Mikäli mahdollista, tämän toimenpiteen rahoitusta tulisi vahvistaa jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Ohjelman toimet ovat kokonaisuudessaan olleet oikeansuuntaisia, sillä vaikka ohjelman työpaikkatavoitteesta ollaan jäljessä, maaseudun työllisyyden kehitys on ollut varovaisen myönteistä. Suurimmat haasteet ovat harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla, joten ohjelman painotus näille alueille on oikean suuntainen, ja sitä kannattaa jatkaa. Laajemman, maaseutuohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutusselvityksen (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset... 2019) mukaan etenkin yritystukien tapauksessa on osoitettavissa, että näillä toimilla on kiistatonta työllistävää vaikutusta – analyysin mukaan ohjelmakaudella 2007-2013 yhden miljoonan euron panostuksen nettovaikutus tuetuissa yrityksissä oli 14,2 työpaikkaa enemmän, kuin näissä yrityksissä muuten olisi syntynyt uusia työpaikkoja. Ohjelma on luonut uusia työpaikkoja ja taloudellista aktiviteettia, ja siten edistänyt työllisyysasteen nostamista tavoitetasolle. Ohjelman panostuksilla on syntynyt uusia yrityksiä ja työpaikkoja, joilla on lievennetty alueellista keskittymis- ja kaupungistumiskehitystä. Ohjelman eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksella on hidastettu alueiden negatiivista kehitystä ja käännetty kehitystä positiiviseen suuntaan samalla, kun myös yleinen talouskehitys on maassa parantunut. Osassa alueita on jo puutetta osaavasta työvoimasta. Ohjelman toimet ovat oikeansuuntaisia myös sikäli, että maaseudun köyhyys on vähentynyt suhteessa kaupunkien köyhyyteen. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla on kuitenkin edelleen enemmän köyhyyttä suhteessa kaupunkeihin. Ohjelman työllistävää ja yrittäjyyttä edistävää toimintaa tulee jatkaa vähintään entisellä volyymilla. Vaikka ohjelma ei ole sosiaalirahastotyyppinen, enemmän huomiota voitaisiin kohdistaa passiivisempien maaseudun asukkaiden saamiseen ohjelman piiriin. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten toimijoiden rohkaisemista kehittämään Leader-hankkeita, jotka kohdistuisivat syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin henkilöihin – luonnollisesti Leader-ryhmän omien linjausten puitteissa. Toinen mahdollinen tapa voisi olla esimerkiksi Verkostotoiminnan räätälöiminen passiivisemmille alueille siten, että sillä pyrittäisiin vahvistamaan toimijoiden kykyä osallistua kehittämiseen. Toisaalta tätä mahdollista vinoutta lieventää se, että alueellisesti ohjelman toimenpiteet kohdistuvat heikommat edellytykset omaaville (ydin- ja harvaan asutun maaseudun) alueille. Laajemman, maaseutuohjelman kauden 2007–2013 työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia koskevan tutkimuksen (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien… 2019) mukaan maaseutuohjelman yritysrahoituksen kohdennus on ollut sekä alueiden kasvua vahvistavaa, että myös pyrkinyt aktiivisesti kääntämään taantuvien alueiden kehitystä parempaan suuntaan. Tällä perusteella voidaan todeta, että maaseutuohjelman toimenpiteet ja niiden kohdennus ovat oikeansuuntaisia ja ne tasapainottavat maaseutualueiden kehitystä muuhun maahan verrattuna.