Kalakantojen tila vuonna 2018 sekä ennuste vuosille 2019 ja 2020 : Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven

Abstract

Itämeren silakkasaalis vuonna 2018 oli 390 000 tonnia eli runsaat 80 % 1980-luvun alun saalishuipusta. 1980-luvulta 2000-luvulle pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta heikentyi, mutta on sittemmin hiljalleen vahvistunut. Pohjanlahden silakkakanta pieneni edelleen edellisestä vuodesta ja oli 2000-luvun alkuvuosien tasoa. Vuonna 2018 Suomen silakkasaalis, josta 62 % saatiin Selkämereltä, oli 126 000 tonnia. Pohjanlahden saalis, josta suomalaisten osuus oli 80 900 tonnia, pieneni edellisestä vuodesta. Itämeren kilohailisaalis vuonna 2018 oli 308 800 tonnia, mistä Suomen osuus kattoi 16 400 tonnia. Kilohailikanta kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla, ja saalis oli suurimmillaan 1997. Vuodesta 2011 alkaen kilohailisaalis on ollut noin puolet tästä. Vuonna 2018 Itämerestä kalastettiin turskaa virallisten kalastustilastojen mukaan 26 900 tonnia, mistä itäisen kannan osuus oli 21 605 ja läntisen kannan osuus 5 312 tonnia. Suomen turskasaalis, 54 tonnia, pyydettiin suurimmalta osin verkoilla Saaristomereltä ja Ahvenanmereltä. Yksilöiden kunto itäisen turskakannan eteläisillä ydinalueilla on jälleen heikentynyt, ja viimeisimmät vuosiluokat ovat hyvin pieniä. ICES suosittaa, että itäistä turskakantaa ei kalasteta vuonna 2020. Vuonna 2018 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 922 tonnia. Suomen lohisaaliskiintiöstä hyödynnettiin 80 % (386 tonnia). Suomen ammattikalastuksen koko lohisaalis pyydettiin Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoilta. Suurin osa saaliista oli peräisin luonnonkudusta. Itämereen istutettiin 4,4 miljoonaa vaelluspoikasta, ja luonnontuotannoksi arvioitiin 3,1 miljoonaa lohen vaelluspoikasta 2018. Tornionjoen lohisaalis, 90,8 tonnia, oli samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Simojoen lohisaalis kasvoi kolmanneksen edellisestä vuodesta. Tenojoen lohisaalis, 50 tonnia, oli pienin vuonna 1972 alkaneella tilastointiajanjaksolla. Suomen merialueen ammattikalastuksen siikasaalis heikkeni ja oli 399 tonnia. Pääosa Pohjanlahden siikasaaliista on istutettua vaellussiikaa, pienikokoinen karisiika lisääntyy Perämerellä kokonaan luontaisesti. Jokiin kudulle nousevien siikojen yksilökasvu hidastui 1990-luvun lopulle, mutta on sittemmin ollut pääsääntöisesti hieman parempaa kuin heikoimpina vuosina. Merialueen kaupallinen kuhasaalis vuonna 2018 oli 217 tonnia, mistä yli puolet saatiin Saaristomereltä ja 87 % verkoilla. Saalis verkkovuorokautta kohden kasvoi edellisestä vuodesta sekä Saaristomerellä että Suomenlahdella. Merialueen ammattikalastuksen ahvensaalis oli 621 tonnia vuonna 2018, ja se pyydettiin lähinnä verkoilla ja rysillä. Viime vuosina ahvenenkalastuksen paino on siirtynyt rannikolla yhä selvemmin Pohjanlahdelle.