Lantabiokaasutuen toteuttamisvaihtoehdot

Abstract

Suomen kotieläintuotanto ja sen myötä kotieläinten lanta on voimakkaasti alueellisesti keskittynyttä. Lanta hyödynnetään nykyisellään lannoitteena pääasiassa niillä tiloilla, joilla se on muodostunut. Kotieläintuotannon keskittymissä lantaa kuitenkin muodostuu liikaa alueiden kasvintuotannon fosforilannoituksen tarpeeseen nähden. Jatkuva, runsas lannalla lannoittaminen pitää yllä korkeita peltomaan fosforilukuja, mikä taas lisää ravinteiden huuhtoutumisen riskiä vesistöihin.

Osa lannasta ravinteineen tulee saada siirrettyä ylijäämäalueilta sinne, missä fosforilannoitusta tarvitaan. Muutoksen aikaansaamiseksi lantaa täytyy prosessoida, jotta lannan ravinteet saadaan eroteltua väkevöidyiksi ja helposti kuljetettaviksi kierrätyslannoitevalmisteiksi.

Kun lanta prosessoidaan biokaasulaitoksessa, muodostuu biokaasua ja mädätettä, jotka voidaan jalostaa liikennebiokaasuksi ja kierrätyslannoitevalmisteiksi.

Ravinteiden kierrättämisen ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi lannan prosessointi on toteutettava suuren mittakaavan biokaasulaitoksissa. Tarvittavat jalostusprosessit ovat pienille laitoksille kalliita ja työläitä operoida. Pienet lantamäärät eivät myöskään mahdollista merkittävää kierrätyslannoitevalmisteiden ja liikennebiokaasun tuotantoa, jakelua ja myyntiä.

Nykytilanteessa lantabiokaasun tuotantoa on vaikeaa saada suurissakaan yksiköissä taloudellisesti kannattavaksi. Laitoksen koon kasvattaminen pienentää tuotannon yksikkökustannuksia ja parantaa kannattavuutta, mutta tämä ei yksin ratkaise kannattavuusongelmaa. Keskitetyt lantabiokaasulaitokset tarvitsevat alkuvaiheessa tukea etenkin siksi, että liikennebiokaasun että kierrätyslannoitteiden markkinat ovat vasta kehittymässä. Lannan vastaanotto ei myöskään kerrytä ns. porttimaksuja, joita maksetaan esimerkiksi biojätteen ja teollisten sivuvirtojen käsittelystä, eikä lannan energiantuottopotentiaali yksin ole kovin korkea.

Tässä selvityksessä esitetään ehdotus lantabiokaasutueksi, joka kohdistuisi tariffina lannasta tuotetun biokaasun osuudelle. Tuen ehtona tulee olla, että laitos jalostaa mädätteen väkevöidyiksi kierrätyslannoitevalmisteeksi ja osoittaa fosforipitoisten massojen päätyvän lannoitekäyttöön pelloilla, joilla fosforille on saatavissa satovastetta. Tuki olisi määräaikainen niin, että se tukee lannan kierrättämisen tehostumista ennen lopputuotteiden markkinoiden vahvistumista.

Lantabiokaasutuen lisäksi suurten biokaasulaitosten investointitukea olisi jatkettava ja se olisi kohdennettava laitoksille, jotka esittävät selkeät kierrätystoimet ravinteiden jalostamiselle ja käytölle. Lisäksi alhaisen kannattavuuden laitosten rahoituksen riskejä jakamaan tarvitaan todennäköisesti vakuusjärjestelyitä. Lisäksi esitetään, että maatiloille maksettaisiin korvausta kierrätyslannoitevalmisteiden käytöstä ympäristökorvausjärjestelmän kautta ja näin tuettaisiin uusia toimintatapoja ja niiden käytölle tarpeellisten logistiikan ja levityksen palveluiden rakentumista.