Haku
Viitteet 51-60 / 73
Ruokinnan vaikutus maidon- ja sianlihatuotannon ravinne- ja hajupäästöjen määrään
(Suomen ympäristökeskus, 2004)
Ravinnevisio : Selvitys Pirkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä
(Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2016)
Vihannesten ravinteiden otto
(Maatalouden tutkimuskeskus, 2001)
Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää keräkaalin, porkkanan ja sipulin typen, fosforin ja kaliumin otto sekä ravinteiden ottorytmi. Samalla verrattiin hajalevityksen ja kastelulannoituksen vaikutusta ravinteiden ottoon. ...
Uusia tuloksia kerääjäkasveista : UusiRaHa-hanke
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Uudenmaan ravinnekuormituksesta suurin osa tulee kasvinviljelytilojen pelloilta. Nurmien puute ja yksipuolinen viljely ovat heikentäneet peltojen kasvukuntoa ja kykyä pidättää ravinteita. Tehokas keino haittojen korjaamiseen ...
Vihannesten ja mansikan tasapainoinen fosfori- ja typpilannoitus
(Luonnonvarakeskus, 2017)
Puutarhatuotanto avomaalla on hyvin intensiivinen maankäytön muoto. Suurin osa puutarhakasvien ravinnetarpeesta täytetään väkilannoitteilla. Lannoituksen suunnittelu pohjautuu osittain tutkimustuloksiin, osittain vuosien ...
Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa : Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa
(Luonnonvarakeskus, 2017)
Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide ...
Heinä- ja apilalaitumen tuotto ja ympäristövaikutukset
(MTTMTT, 2006)
Tutkimuksessa verrattiin suositusten mukaan lannoitetun (220 kg N, 23 kg P ja 90 kg K ha-1 v-1) heinälaitumen ja lannoittamattoman valkoapilalaitumen tuottoa, vesistökuormitusta ja ravinnekiertoja yhden nurmikierron aikana. ...
Tattari on tarkka ravinteiden ottaja
(Suomen Maataloustieteellinen Seura, 2008)