Haku
Viitteet 1-10 / 10
Luonnonhoitopelto edistää monimuotoisuutta
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Ympäristötuen hakuaika jatkuu huhtikuun loppuun, joten nyt on aika pohtia luonnonhoitopellon perustamista.
Tilan koko vaikuttaa viljelykierron toteutukseen
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Pellon käyttö ja viljelykierrot ovat hieman yllättävästikin monipuolistuneet viimeisten 16 vuoden aikana. Suurimmat kasvinviljelytilat ovat ottaneet viljanviljelyn rinnalle rypsiä ja rapsia, palkokasveja sekä muita ...
Natalajikkeiden erot näkyvät nurmen kasvussa ja rehun laadussa
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Rehuviljelyssä nurminata on tuttu kasvilaji. Viime vuosina on lisääntynyt vahvasti ruokonadan käyttö, ja lajikeluetteloomme on hyväksytty myös kaksi rainatalajiketta. Lajeissa on eroja viljelyn kannalta. Kasvukauden ...
Kasvunsääteistä on hyötyä nurmikasvien lakoontumisen estoon
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Kasvunsääteen käyttö lisää yleensä nurmikasvien siemensatoja. Käsittelyn ajankohtaa kannattaa miettiä tarkkaan, jos kasvusto kärsii stressistä. Silloin jaettu käsittely tai selvästi ohjetta pienempi annostus on paikallaan.
Miksi ensimmäinen ja toinen nurmisato ovat niin erilaisia?
(Maaseudun tulevaisuus, 2010)
Nurmisadon suuruuden määrää se, kuinka paljon korjattavassa kasvustossa on korrellisia versoja. Niiden kehitysaste vaikuttaa rehun sulavuuteen, sillä korsien puutuminen eli lignifikaatio alentaa sulavuutta tehokkaasti.
Nurmen niittoajankohta vaikuttaa vesistöjen fosforikuormitukseen
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Fosforihuuhtouma vähenee, kun luonnonhoitopellot ja nurmimaat niitetään siten, että maan päällä on talven aikana mahdollisimman vähän kasvustoa. Toistuva jäätyminen ja sulaminen keväällä rikkovat kasvisoluja ja aiheuttavat ...
Nurmet ovat samoilla lohkoilla lähes vuodesta toiseen
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Noin 42 prosenttia Suomen maatalousmaasta on nurmipeitteistä, ja nurmea on peltoalasta yli 950 000 hehtaaria. Nurmen tehokas hyödyntäminen viljelykierrossa voisi helpottaa esimerkiksi syysviljan perustamista Etelä-Suomessa.
Orgaaniset lannoitevalmisteet sopivat pellolle ja viheralueille
(Maaseudun tulevaisuus, 2010)
Orgaaniset lannoitevalmisteet sopivat hyvin peltokäyttöön mineraalitypellä täydennettynä sekä nurmikon perustamiseen. Käyttöohjeen mukaisilla annostuksilla metallien määrä maassa ei nouse.
Mitä merkitystä on nurmeen kertyvällä kuolleella solukolla?
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Säilörehun toiseen ja kolmanteen satoon kertyy nopeasti kuollutta solukkoa, jonka D-arvo on heikko. Osa karisee peltoon, mutta rehuun tuleva osa voi heikentää sadon rehuarvoa. Kasvitautitorjunta vähentää kuolleen solukon ...
MTT:ssä tutkittua
(Maaseudun tulevaisuus, 2012)
Nurmen fosforikuormitus koostuu erilaisista lähteistä nurmikierron vaiheen ja vuodenajan mukaan. Maaperän, sään ja lannoituksen vaikutukset ovat myös merkittäviä. Kun halutaan mitata nurmiviljelyn fosforikuormitusta ja ...