Haku
Viitteet 31-40 / 53
Maissista vaihtoehto viljelyyn
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Maissi voi kuulostaa eksoottiselta kasvilta Suomen leveysasteilla. Sitä kuitenkin viljellään meillä, vaikkakin hyvin pienellä alalla. Maissin tuotanto joko bioenergian raakaaineeksi tai rehuksi saattaisi olla mielenkiintoinen ...
Uusilla bioenergiakasveilla monimuotoisuutta pelloille
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä yritetään vähentää. Samalla kasvibiomassan käyttö bioenergialähteenä kiinnostaa monia. Kasvibiomassaa voidaan nimittäin hyödyntää myös ...
Maissi kasvaa pitkäksi myös Pohjois-Savossa
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Muualla Euroopassa yleinen rehukasvi maissi kasvaa myös karummassa pohjolassa. Nilsiäläinen Hannu Parviainen on viljellyt maissia emolehmiensä rehuksi vuodesta 2001 lähtien. Tänä kesänä maissia ei kylvetty typpimääräysten takia.
MTT Maaningalla tutkitaan maissia
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Parviaisen maissikokeet innostivat pienimuotoiseen maissikokeeseen myös MTT:n Maaningan tutkimusasemalla.
Kruunu, Zebra ja Anniina ovat yleisimmät kevätvehnät
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Satoisuus, kasvuaika, korrenlujuus, sakoluku ja valkuaispitoisuus ovat tärkeitä kevätvehnälajikkeiden ominaisuuksia. Lajikkeita on paljon ja uusia tulee jatkuvasti lajikelistalle. Virallisten lajikekokeiden tulokset ...
Tehoisa lämpösumma kuvaa lajikkeiden kasvuaikaeroja
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Kasvuaika on ajanjakso kylvöstä tuleentumiseen. Tätä aikaa mitataan usein päivinä, mutta sitä voidaan mitata myös tehoisana lämpösummana. Se kostuu kasvuaikaan kuuluvien vuorokausien keskilämpötilojen summista, kun ...
Satoisia ohria lisää etelään
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Tämän vuoden kymmenen satoisimman lajikkeen listalle näyttää tulevan ensimmäiselle viljelyvyöhykkeelle neljä ja toiselle viljelyvyöhykkeelle viisi uutuutta. Tällä hetkellä satoisimmat lajikkeet ovat Quench, Tocada ja ...
Ruoko- ja rainadat ovat satoisampia kuin nurminadat
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Nurminata on ollut pitkään nurmiseosten peruskasvi. Myös ruoko- ja rainata ovat satoisina lajeina yleistymässä seoksissa.
Uudet timoteilajikkeet ovat satoisia
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Timotein lajikevalikoima on nurmikasveista laajin. Uusia lajikkeita on hyväksytty luetteloon vuosittain. Uudet lajikkeet tulevat hitaasti käytännön viljelyyn, sillä siementuotannon aloittaminen nurmikasveilla on aikaa ...
Englanninraiheinää ja koiranheinää viljellään vähän
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Englanninraiheinän viljelyä rajoittaa Suomessa huono talvenkestävyys. Siemenen heikon saatavuuden vuoksi myös koiranheinän viljely on meillä vähäistä.