Haku
Viitteet 21-30 / 60
Sadot ja tuet takaavat nurmikasvien siementuotannon
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Nurmikasvien siemenviljely onnistuu hyvin eri puolilla Suomea. Se toisi myös kaivattua vaihtelua yksipuoliseen viljanviljelyyn. Tukiepäselvyydet ja satojen vaihtelut aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta ja vähentävät ...
Posmosta tuli tärkein tärkkelysperunalajike
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Jo pitkään viljellystä Posmo-lajikkeesta on tullut tärkkelysperunan valtalajike. Posmo hyötyy pitkistä ja lämpimistä kasvukausista, jollaisia 2000-luvun kesät ovat pääsääntöisesti olleet.
Karita-herne pitää pintansa
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Karita on pitänyt vakaasti pintansa viljellyimpänä hernelajikkeena. Sen viljelyosuus oli viime vuonna 58 %. Viljellyimmät hernelajikkeet ovat viljelyvarmuudeltaan ja sadon laadultaan hyviä.
Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin tänä vuonna 25 uutta lajiketta. Mukana on monta vilja- ja öljykasvilajiketta, jotka ovat selvästi satoisampia kuin nykylajikkeet. Myös lajikkeiden korrenlujuus ja laatu ovat parantuneet.
Siemenen saatavuus rajoittaa puna-apilan lajikevalintaa
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Puna-apilan lajikevalikoima on nurmipalkokasveista laajin. Viljelyyn on tarjolla kotimaisten jalosteiden lisäksi pohjoismaisia ja virolaisia lajikkeita. Viljelijän lajikevalintaa rajoittaa siemenen heikko saatavuus, eikä ...
Lajikkeiden sopeutumisessa on eroja
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Suotuisat kesät 2000-luvulla ovat lisänneet ulkomailla jalostettujen, pitkän kasvuajan lajikkeiden suosiota Suomessa. Syynä on niiden aikaisia lajikkeita korkeampi satopotentiaali. Samalla kuitenkin myös viljelyn riskit ...
Uudet kasvilajikkeet ja huomisen kasvintuotanto
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Maaseudun Tieteen kevätnumero on jo käsillä, vaikka lumipeite vain paksunee. Perinteikäs kevätnumero kokoaa tietopaketin uusista kasvilajikkeista ja lajiketestauksesta. Siis erittäin käytännönläheistä tietoa sille, joka ...
Jatkuvasatoinen ahomansikka vaatii pitkän kasvukauden
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Ahomansikan ammattimainen viljely maailmassa on melko vähäistä. Markkinat ovat pienet ja erikoistuneet. Muualla Euroopassa viljellyille ahomansikkalajikkeille Suomen kesä on liian lyhyt.
Ruusujuurta viljelyyn
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Ruusujuuri on suosittu terveystuotteiden raaka-aine. Kasvi viihtyy tunturialueiden kosteikoissa, mutta se on siirtymässä myös peltoviljelyyn. Ruusujuuren viljelytekniikasta on nyt saatu uutta tietoa.
Ilmastonmuutoksesta hyötyä marja- ja hedelmäsadoille
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Monivuotiset hedelmä- ja marjakasvit hyötyvät pitenevästä kasvukaudesta. Kukkasilmut nimittäin ehtivät erilaistua rauhassa pitkän syksyn aikana. Seuraavana vuonna satoa saadaan entistä enemmän.