Varsinais-Suomen ja Satakunnan järvien verkkokoekalastukset vuosina 2013– 2017
Sairanen, Samuli; Ruuhijärvi, Jukka (2019)
Sairanen, Samuli
Ruuhijärvi, Jukka
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
12/2019
Sivut
50 s.
Luonnonvarakeskus
2019
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-719-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-719-0
Tiivistelmä
Luonnonvarakeskus (vuoteen 2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) koekalasti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2013–2017 yhteensä 11 vesienhoidon seurantaohjelmaan kuuluvaa järveä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Koekalastukset perustuvat EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. Kohdejärvet edustivat useita eri pintavesityyppejä ja lähes kaikki niistä on koekalastettu aikaisemmin vuosina 2006–2012.
Verkkokoekalastukset tehtiin vuosina 2013–2017 heinä-, elo- ja syyskuussa ja pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Koekalastukset perustuivat ositettuun satun-naisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin. Kohdejärvien ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen ja verkkojen saalismäärän perusteella.
Kohdejärvien kokonaisyksikkösaaliin biomassa vaihteli vuosien 2013–2017 koekalastuksissa välillä 643–4573 g/verkko. Vastaavasti lukumääräsaalis vaihteli välillä 28–344 yksilöä/verkko. Suurimmat kokonaisyksikkösaaliit saatiin erittäin rehevistä Ylisjärvestä ja Köyliönjärvestä. Vastaavasti pienimmät kokonaisyksikkösaaliit saatiin niukkaravinteisesta Iso-Kiskon pääaltaasta. Särkikalojen osuus oli odotetusti suurin erittäin rehevissä Karhi-, Köyliön- ja Ylisjärvessä. Lievästi rehevät Pyhäjärvi ja Valkjärvi olivat ahvenkalavaltaisia. Muissa kohdejärvissä ahven- ja särkikalojen osuudet poikkesivat hieman odotetuista. Esim. rehevissä Painiossa, Siikaisjärvessä ja Sääksjärvessä runsas kuhakanta nosti ahvenkalojen osuuksia.
Kohdejärvien verkkokoekalastusten saaliissa tavattiin vuosina 2006–2017 yhteensä 17 eri kalalajia ja kokonaislajimäärä vaihteli kohdejärvittäin välillä 4–11. Yleisimmät lajit olivat ahven, kiiski ja särki, joita tavattiin kaikilta kohdejärviltä. Niukkaravinteisissa sekä lievästi rehevissä kohdejärvissä ahven ja särki olivat selkeitä valtalajeja ja muodostivat suurimman osan saaliista. Useimmissa rehevissä kohdejärvissä myös kuhan ja pasurin osuus saaliissa oli merkittävä. Petokaloista ahven (≥ 15 cm) ja hauki olivat tärkeimmät lajit useimmissa kirkasvetisissä niukkaravinteisissa tai lievästi rehevissä kohdejärvissä. Kuha oli tärkein petokala useimmissa runsashumuksisissa ja savisameissa rehevöityneissä kohdejärvissä.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemän vuoden 2013 virallisen pintavesien kokonaisluokittelun mukaan vuosina 2013–2017 koekalastetut niukkaravinteiset sekä lievästi rehevät kohdejärvet ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja rehevöitymisestä kärsivien kohdejärvien ekologinen tila on tyydyttävä tai välttävä. Myös kalastoluokituksen tulos oli useimpien kohdejärvien osalta samansuuntainen kokonaisluokittelun kanssa. Hyvässä tilassa olevista järvistä vain lievästi rehevän Koskeljärven ekologinen tila arvioitiin kalaston perusteella tyydyttäväksi. Sen sijaan rehevöitymisestä kärsivien Kakskerranjärven, Painion, Siikaisjärven ja Sääksjärven ekologinen tila arvoitiin vuosien 2014–2017 kalastoluokituksen perusteella jopa hyväksi.
Verkkokoekalastukset tehtiin vuosina 2013–2017 heinä-, elo- ja syyskuussa ja pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Koekalastukset perustuivat ositettuun satun-naisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin. Kohdejärvien ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen ja verkkojen saalismäärän perusteella.
Kohdejärvien kokonaisyksikkösaaliin biomassa vaihteli vuosien 2013–2017 koekalastuksissa välillä 643–4573 g/verkko. Vastaavasti lukumääräsaalis vaihteli välillä 28–344 yksilöä/verkko. Suurimmat kokonaisyksikkösaaliit saatiin erittäin rehevistä Ylisjärvestä ja Köyliönjärvestä. Vastaavasti pienimmät kokonaisyksikkösaaliit saatiin niukkaravinteisesta Iso-Kiskon pääaltaasta. Särkikalojen osuus oli odotetusti suurin erittäin rehevissä Karhi-, Köyliön- ja Ylisjärvessä. Lievästi rehevät Pyhäjärvi ja Valkjärvi olivat ahvenkalavaltaisia. Muissa kohdejärvissä ahven- ja särkikalojen osuudet poikkesivat hieman odotetuista. Esim. rehevissä Painiossa, Siikaisjärvessä ja Sääksjärvessä runsas kuhakanta nosti ahvenkalojen osuuksia.
Kohdejärvien verkkokoekalastusten saaliissa tavattiin vuosina 2006–2017 yhteensä 17 eri kalalajia ja kokonaislajimäärä vaihteli kohdejärvittäin välillä 4–11. Yleisimmät lajit olivat ahven, kiiski ja särki, joita tavattiin kaikilta kohdejärviltä. Niukkaravinteisissa sekä lievästi rehevissä kohdejärvissä ahven ja särki olivat selkeitä valtalajeja ja muodostivat suurimman osan saaliista. Useimmissa rehevissä kohdejärvissä myös kuhan ja pasurin osuus saaliissa oli merkittävä. Petokaloista ahven (≥ 15 cm) ja hauki olivat tärkeimmät lajit useimmissa kirkasvetisissä niukkaravinteisissa tai lievästi rehevissä kohdejärvissä. Kuha oli tärkein petokala useimmissa runsashumuksisissa ja savisameissa rehevöityneissä kohdejärvissä.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemän vuoden 2013 virallisen pintavesien kokonaisluokittelun mukaan vuosina 2013–2017 koekalastetut niukkaravinteiset sekä lievästi rehevät kohdejärvet ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja rehevöitymisestä kärsivien kohdejärvien ekologinen tila on tyydyttävä tai välttävä. Myös kalastoluokituksen tulos oli useimpien kohdejärvien osalta samansuuntainen kokonaisluokittelun kanssa. Hyvässä tilassa olevista järvistä vain lievästi rehevän Koskeljärven ekologinen tila arvioitiin kalaston perusteella tyydyttäväksi. Sen sijaan rehevöitymisestä kärsivien Kakskerranjärven, Painion, Siikaisjärven ja Sääksjärven ekologinen tila arvoitiin vuosien 2014–2017 kalastoluokituksen perusteella jopa hyväksi.
Collections
- Julkaisut [85855]