Biohiili turkislannan katteena, kompostin seosaineena ja kasvualustoissa : Loppuraportti

Turkistarhoilta muodostuvat ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöt ovat asettaneet elinkeinon jatkuvuuden epävarmaksi. Tämän hankkeen tarkoituksena oli löytää turkistarhoille toimivia ratkaisuja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja sitä kautta parantaa turkistuotannon edellytyksiä sen tärkeillä tuotantoalueilla kuten Kalajoella. Hankkeen tavoitteena oli löytää biohiilen ominaisuuksia hyödyntämällä liiketoiminnalliset ratkaisumallit turkistarhojen lannan hyödyntämiseen, jatkokäsittelyyn sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli rakentaa paikallinen toimijaverkosto, joka jatkaa hankkeessa kehitetyn lantatuotteen valmistusta. Biohiili osoittautui hyväksi lannan kateaineeksi, joka vähensi ammoniakkipäästöjä. Kate pienensi selvästi ketunlannan ammoniakkipäästöjä varjotalojen alta. Minkinlannassa teho oli heikompi, koska lanta kertyi korkeiksi keoiksi ja kontakti hiilen kanssa jäi huonoksi. Kun keot kaadettiin, päästö pieneni selvästi, mutta kolmen päivän kuluttua katteen teho heikkeni. Myös seosaineena biohiili alensi kompostointiprosessin poistokaasujen ammoniakkipitoisuutta. Biohiiliturveseoksen lisääminen kompostimassaan vähensi ammoniakin päästöjä keskimäärin 38 % ja metaanin päästöjä 34 % koko mittausjaksolla verrattuna pelkkään lantakompostiin. Biohiili ei vaikuttanut dityppioksidin päästöön, ja vähensi hieman (15 %) hiilidioksidin muodostusta. Astiakokeilla selvitettiin turkislantakompostin soveltuvuutta kasveille ja kompostiin lisätyn biohiilen vaikutusta kasvutuloksiin. Kompostien sisältämä liukoinen typpi vaikutti raiheinän kasvuun samoin kuin mineraalilannoitteen epäorgaaninen typpi. Kompostien orgaanisesta typestä havaittiin pitkän kasvatusajan myötä hieman lannoitusvaikutusta. Komposti, jossa biohiili oli lisätty jo tarhalla, tuotti hieman muita komposteja paremman satovasteen lisätylle typelle. Ohralla tehdyt peltoviljelykokeet varmistivat tätä tulosta. Kasvihuoneviljelykokeen tulosten perusteella 100 % biohiiliturkislantakomposti soveltui hyvin salaatin ja basilikan kasvatukseen. Sen sijaan orvokin lehtien reunoille ilmestyi kokeen aikana kuivia läikkiä, mikä kuvasti sitä, että kasvualusta ei ollut sille paras mahdollinen. Siksi kasvihuonekokeita tulisi jatkaa sekä kompostin ominaisuuksille herkillä kasvilajeilla että muilla kasvihuonekasveilla, jotta seokset pystytään optimoimaan mahdollisimman monille kasveille sopiviksi. Kasvatuslaatikkona käytetty pahvilaatikko soveltui hyvin kasvatukseen katetuissa olosuhteissa. Seosaineena käytettynä biohiili paransi kompostin vedenpidätyskykyä, jolloin kasvualustojen kastelutarve pieneni oleellisesti. Tämän ominaisuuden huomioimisen ohjeistaminen on oleellista kasvualustan markkinoinnissa ja käyttösuosituksissa. Hankkeen aikana rakentui Kalajoelle toimijaverkosto, joka perusti yhtiön jatkamaan hankkeessa kehitetyn kasvualustan valmistusta ja markkinointia. Kasvuhakuinen yritys panostaa jatkossa myös uusien tuotteiden kehittämiseen. Hankkeen onnistumiseen on merkittävästi vaikuttanut toimijaverkosto, johon onnistuttiin löytämään innovatiivisia ja innostuneita tahoja, kuten StoraEnso ja Tuorilan Puutarha. BSAGn osallistuminen tuotteistamisprosesiin toi hankkeeseen uutta osaamista ja erilaista katsantokantaa.